Tarkennuspiste

Tauon paikka

2011-11-27T17:27:00.000+02:00

Hei kaikki kivat ystävät ja tervetuloa myös uudet lukijat! Niin vain kävi etten ole ehtinyt tänne kuvia laittamaan, jotenkin aika ei vain riitä kaikkeen..ja joulukiireetkin painavat päälle. Ajattelin, että pidän nyt pientä taukoa, ehkäpä keväällä taas palaan tänne.

Toivotan mukavaa pikkujoulua ja rauhallista joulun odotusta, ystäväni!

Uusinpia kuviani löytyy naamakirjasta vaikka millä mitalla, poiketkaa katsomaan:)

Jäähyväiset kesälle

2011-10-17T23:05:00.000+03:00

Tänä aamuna,
auringon noustessa
tuli hetki,
jolloin pujottelin menneen kesän
muistojeni helminauhaan
Katselin vielä hetken
hohtavasiipisten perhosten leikkiä niityllä
Aistin valkolehdokin huumaavan tuoksun
Kuikan surumielinen laulu
sai vihdoin kyyneleet silmiini
Kuin lohduttaen
lempeä lounatuuli
kuiski korvaani...
nyt on aika...
antaa kesän mennä.

Pari runoa laitoin, syysmasennuksen aikana näitä aina syntyy:))

Kesäpuu

2011-10-17T23:00:00.001+03:00

Oi, sinä kaunis kesäpuuni,
siinä nyt värjöttelet kaikki lehtesi itkeneenä,
paljaana
Sinua kävin kesällä halailemassa,
juttelemassa
Aina kuuntelit ja heiluttelit minulle
iloisesti lehtiäsi
Istuin usein juurellasi selkä runkoasi vasten
Nautimme yhdessä kesän lämmöstä,
auringosta,
vilvoittavista tuulista
Tiedän, että selviät tästäkin talvesta,
mutta kenelle nyt rupattelisin,
kertoisin haaveistani - kun sinä nukut.

Hunajakukkapellon elämää

2011-09-29T23:41:00.000+03:00

Hei pitkästä aikaa kaikille!! Ihana helteinen kesä on mennyt ja syksyn tuuloset ovat varistelleet kultaisia lehtiä poluille. Koivut ovat jo melkein paljaita, tänne Virroille ei kunnon ruskaa tulekaan, haavat ja pihlajat vielä ilahduttavat väriloistollaan.
Vihdoin olen saanut suurimman osan kesäkuvista käsiteltyä. Ajattelin vielä näitä kesäkuvia latailla tänne syysiltojen iloksi, samalla muistellen ja kaivaten ihanaa kesää.
Ensimmäiseksi postaus hunajakukkapellon kavereistani, kyllä niitä tulikin kuvattua monena päivänä. Usein istuin keskellä peltoa pilkkijakkaralla ja napsin kuvia lähelle lentävistä pörriäisistä.

Ensimmäisenä esittelyvuorossa suloiset kimalaiset, klikkaile isommaksi:)

Kaikenkokoisia ja värisiä kimalaisia surrasi satamäärin

Tämä reppana oli joutunut punkkihyökkäyksen kohteeksi

Kimalaisten touhuja seuraisi vaikka kuinka kauan:)

Perhosetkin nautiskelivat kukkien antimista

Kaunis neito:)

Amiraaleja näkyi jokunen lopppukesästä

Siiven alapuolissa on kaunista turkoosia

Sitruunaperhosten toinen sukupolvi

Muutama vaaleakin perhonen eksyi joskus kukkaan

Tähän väliin pari kuvaa ahkerista mehiläisistä

Monenkirjavia kukkakärpäsiä vipelsi edestakaisin

Siitepöly oli heidän herkkuaan

Kukkisten kuvaaminen oli vaikeaa, koko ajan liikkeessä

Seepraraitainen kukkis

Töpökattejakin vilisti pellossa, tämä suostui poseerattavaksi

Jaksatteko vielä pari kuvaa itse hunajakukasta, kauniin värisiä ne ovat

Kuulin ilokseni, että vuokraviljelijä viljelee myös ensi kesänä näitä kauniita ja hyödyllisiä kasveja joillakin pelloistamme.

Kaipaan pieniä ystäviäni jo nyt

Huomiseksi onkin luvattu varsin kesäistä säätä:) Ihanaa ja aurinkoista viikonvaihdetta sekä syyskuun viimeistä päivää!

Tunnustus ystävältä♥

2011-09-25T14:54:00.000+03:00

Nenunen lähetti minulle tämän kauniin ystävyystunnustuksen, kiitos Nenunen:)) Ystävät ovat tärkeitä ja ihania, varsinkin te kaikki blogiystäväni. Kiitos mukavista kommenteistanne ja käynneistänne sekä tervetuloa uudet lukijat. En ole pitkään aikaan ehtinyt postailemaan, ehkä parin viikon kuluessa saan jotain aikaiseksi:)

Koska olette kaikki ihania ystäviä, viekää tämä tunnustus omaan blogiinne!!

Ystävyydellä Manteli

Oma koti kullan kallis

2011-08-31T07:40:00.000+03:00

Ristihämähäkki on kekseliäs, oman kodin voi tehdä vaikka sireeninlehdestä:)

Tunnustus Sirpalta ja Vikiltä

2011-08-23T23:14:00.000+03:00

Sain tämän kauniin tunnustuksen Sirpalta ja Vikiltä, kiitos teille yhteisesti, olen iloinen saamastani kauniista kukkasesta. Tunnustukseen liittyy kymmenen kysymystä, siispä vastamaan...

1. Suosikkiväri: Violetin ja pinkin eri sävyt

2. Suosikkieläin: Fretti sekä villieläimistä susi

3. Suosikkinumero: 5

4. Alkoholiton juoma: Kahvi

5. Facebook vai Twitter: Facebook

6. Intohimosi: Valokuvaaminen ehdottomasti:))

7. Saada vai antaa: Tunnen antamisen iloa

8. Suosikkikuvio: Neliö

9. Suosikki viikonpäivä: Lauantai

10. Suosikkikukka: Valkolehdokki ja kielo

Lähetän tämän tunnustuksen tyttärelleni Annille, jonka upouusi blogi "Kimulin elämää" kertoo Kimuli-koiramme seikkailuista, käykääpä tutustumassa.

Kuikkaperhe

2011-08-09T22:31:00.001+03:00

Lapset, pientä iltapalaa tarjolla!

Jee, tulemme viivana

Kumpi ehtii ensin

Molemmille kyllä riittää ahvenpaistia

Nyt pieni oppitunti, kas näin, päät pinnan alle, näkyykö mitään?

Äiti, kyllä me jo osataan...

...ja leikkiminen on kivempaa

Katso, osaan jo räpytellä

Äiti, tuolla rannassa joku tuijottaa meitä

Paras lähteä rauhallisimmille apajille

Mars matkaan, räpylää toisen eteen.

Koivun lehvästö ja vastavalo haittasivat kuvaamista, mukava oli silti seurata kuikkaperheen ruokailua. Poikaset kerjäsivät aika äänekkäästi ja saivat monta kala-ateriaa. Molemmat vanhemmat sukelsivat ahvenia minkä ehtivät. Poikaset ovat jo aika suuria, vähän hahtuvaa vielä kyljissä. Kuvat isonevat klikkaamalla.

Lempeää elokuuta!

Makea tunnustus

2011-08-08T08:31:00.000+03:00

Sain Nenuselta tämän herkullisen tunnustuksen, nams, saisinpa syödä sen. kiitos Nenunen! Tunnustuksen saajan kuuluu vastata kolmeen kysymykseen

1. Lempivärisi?
Roosan, pinkin ja violetin eri sävyt, vaatteissa mustan ja harmaan sävyt.
Kaikkein kauneimmat värit löytyvät silti ulkoa luonnosta.

2. Mieliruokasi?
Kaalilatikko, kukkakaalipaistos, paistettu kuha kananmunakastikkeen ja uusien
perunoiden kera, nams!

3. Paikka, jossa haluaisit käydä?
Ehdottomasti Lapissa ruska-aikaan.

Lähetän makoisan tunnustuksen Ekolle! Häneltä löytyy päivittäin kauniita kuvia sekä mukavia jorinoita, kiitos Eko:)

Kesän perhosia

2011-07-21T22:42:00.003+03:00

Vihdoin sain muutaman perhoskuvan käsiteltyä. Ukkonen tuossa hätyyttää, niinpä lataan vain kuvat sen pidemmittä puheitta. Ehkä lisäilen nimiä jälkeenpäin, kun etsiskelen niitä netistä. Nimiehdotuksia otetaan kiitollisuudella vastaan)) Kuvat isonevat klikkaamalla.

Mukavaa naistenviikkoa!

Niittyvihersiipi

Orvokkihopeatäplä

Hopeatäplä

Niittyvihersiipi

Kangasperhonen

Niittyvihersiipi

Ritariperhonen

Ruskosinisiipi

Lauhahiipijä

Loistokultasiipi

Metsänokiperhonen

Lauhahiipijä

Kangassinisiipi

Loistokultasiipi

Tesmaperhonen

Sitruunaperhonen

Haapaperhonen

Pihapiirin elämää

2011-07-02T20:48:00.000+03:00

Taas hirmu urakka edessä (kuvat suurenevat klikkaamalla)

Hitsi, kun pihan ylittäminen on työlästä

Ovelta toiselle...

... ja kolmannelle, nyt tuli tenkkapoo!

Ei auta kuin maastoutua

Pakko ottaa muutama loikka nurmikolla

Välillä turvaan pihapuuhun

Huh, pihan ylitys onnistui

Loppu sujuukin rutiinilla

Hyvä pito kynsissä, vai mitä

Hui, mitä tuo aikoo kapineensa kanssa!

Ota kiinni, jos saat!

Jippii, melkein perillä

Vihdoin turvassa

Tahmaista oli kurren meno, lentäen olisi päässyt nopeammin

Laulakaan se ei osaa

Täytyy silti nostaa hattua, nappisuoritus

Mitä te hörisette, antakaa mun nukkua!

Hei tintti, sulla on jotain haivenia puvussas

Näin puku pidetään siistinä

Mukavaa kesän jatkoa!

Varaslähtö

2011-06-23T01:16:00.000+03:00

Huopaohdakkeet eivät aivan vielä ole avautuneet. Tämä kultakuoriainen oli kuitenkin niin nälissään, että oli ängennyt päänsä nupun sisään. Siinä se möllötteli kaikessa rauhassa ja luulinkin sen ensin jääneen jumiin tai peräti heittäneen henkensä. Varovaisesti kutittelin heinänkorrella kaverin jalkoja ja helpotuksekseni huomaisin niiden liikkuvan. Pian koppis kömpikin närkästyneenä katsomaan, kuka häiritsee sen herkkuhetkeä. Kai tätäkin voisi sanoa eräänlaiseksi varaslähdöksi:D

Kuva suurenee klikkaamalla

Tämän kuvan myötä toivottelen oikein Ihanaa Juhannusta!

Mitä näen kuvassa...

2011-06-21T19:39:00.002+03:00

Sain Sirpalta tämän aurinkoisen kuvan, kiitos Sirpa oikein paljon:) Ilahduin, koska täällä sataa parhaillaankin, mukava saada jotain piristävää harmaaseen päivään.

Kuvassa katseeni kiinnittyi ensimmäisenä aurinkoon ja sitä ympäröivään sinisyyteen. Muistojeni aarrearkusta alkoi tulvimaan ihania aurinkoisia kesäpäiviä, jolloin asuin vielä saaressa, saaren nimi on Murtosaari. Muisteluni piti olla aivan lyhykäinen, mutta aina vain tuli uusia muistoja mieleen, toivottavasti jaksatte viivähtää lapsuuden saarellani.

Istuskelen aamupäiväauringon lämmössä Kissakivellä. Kissakivi on saanut nimensä Hurri-kissamme mukaan. Hurri makoilee kivellä usein ja nauttii auringonpaahteesta, kiveltä on hyvä tarkkailla mahdollisia hiiripaisteja. Etelätuuli puhaltelee leppeästi hiuksissani, pieni puhuri saa haavanlehdet väpättämään omaa säveltään, uunilintu laulaa ojan toisella puolella niin kauniisti, yritän siristellä silmiäni, näkisinkö lintusesta vilauksen. Tunnistan jo monta lintua nimeltä, sillä vaarini on näyttänyt niiden kuvia lintukirjastaan ja käymme tarkkailemassa lintuja pienillä kävelyretkillämme. Olen vasta 6,5-vuotias, mutta tiedän jo aika paljon eläimistä ja kasveista, sillä ne ovat kiinnostaneet minua aivan pienestä pitäen.

Siirryn kiveltä keinuun, voi, kun vaari olisi antamassa vauhtia, jalat eivät yllä oikein maahan. Katselen pilvilampaiden leikkiä taivaan sinessä, eräs pilvi näyttää aivan kalalta ja toinen on kuin karhu. Aurinko on jo korkealla ja tekisi mieli uimaan. Vanhempani ovat kuitenkin jyrkästi kieltäneet menemästä yksin rantaan, koska en osaa uida kuin käsipohjaa. Monta vuosikymmentä sitten mummoni nuorin sisko oli luiskahtanut äkkisyvälle ja hukkunut. Päätän lähteä kinuamaan äitiäni uimaan.

Äitini on juuri laittamassa ruokaa, eikä ehdi vielä rantaan. "kysy, jos vaari ehtisi vahtimaan sinua". Vaari on tapansa mukaan työntouhussa, hän hioo kahta viikatetta aitan portailla. Hiomakivestä kuuluu hassu sihandus, kun se osuu viikatteen terään. Vaarin otsalla on hikipisaroita ja hän on tehnyt nenäliinasta auringonsuojan päähänsä. "Huomenna aletaan heinäntekoon, tyttöseni. Olen tehnyt sinullekin pienen haravan, olet jo tarpeeksi iso vähän auttamaan haravoinnissa". Vaarin tekemä harava on kaunis ja ihan omani. Rutistan vaaria niin paljon kuin jaksan. "Lähdetään vain uimaan, kunhan ei olla kauaa".

Juoksen vaarin edellä juurakkoista polkua saunarantaan, kuinka monet palkeenkielet olenkaan saanut varpaisiini juurakoista. Vaari menee uimaan kalliolta, mutta minä saan polskia vain matalassa hiekkarannassa. Poimin samalla kauniita kiviä hiekan seasta, kuivaessaan ne eivät näytä niin kauniilta. Huomaan hinaajan lähestyvän niemen takaa, sillä on pitkä letka tukkipuita perässään. Hinaajan kulku on hidasta, se on matkalla läheiselle sahalle. Toivottavasti rantaan ajautuu kaarnaa, isäni on kätevä tekemään kaarnalaivoja, joskus laivoissa on kolmekin mastoa.

Vaari nousee kalliolle lämmittelemään ja etsii vaatteiden seasta taskukelloaan. Vaari on tarkka kellonajoista, kaiken pitää sujua ajallaan. "Kohta on ruoka-aika, nyt pitää lähteä ylös". Takaisin mennessämme vaari tutkii tulevaa mustikkasatoa. "Tuleepa hyvin mustikoita, kohta äitisi saa leipoa sitä Murtosaaren kuuluisaa mustikkakaakkua. Teen sinulle sitten oman pienen tuokkosen, johon voit poimia mustikoita". Vesi herahtaa kielelleni, kun ajattelen äidin leipomuksia.

Nämä ovat viimeisimpiä muistoja vaaristani. Mustikoiden kypsyessä menimme salmen yli mustikoita poimimaan ja ne olivatkin suuria ja meheviä. Muistelen saaneeni pienen tuokkoseni täyteen ja vaari poimi kaksi suurta tuokkosta. Vaarini ei koskaan saanut mustikkakakkuaan, koska illansuussa hän menehtyi sydänkohtaukseen ollessamme vierailulla naapurisaaressa. Olin murheen murtama kauan aikaa, mutta vuosien kuluessa ikävä helpotti ja tilalle tulivat vain nämä kultaiset muistot.

Lomakausi on alkamassa, joten en jaa tätä "lätkää" eteenpäin, halutessanne käykää nappaamassa kuva oman blogiinne.

Hauskaa kesäpäiväntasausta!

kuunpimennyksen rippeet

2011-06-16T23:45:00.000+03:00

Eilen suuntasimme Pirkkalanvuorelle suurin toivein, josko se kuunpimennys näkyisi kuitenkin. Aluksi näyttikin lupaavalta, ihailimme auringonlaskua, taivas oli tulessa.

Pettymys oli suuri, kun kuunpimennys ei näkynyt täydellisenä, eteläkaakon suunnalla oli pilviverhoa. Odottelimme pitkän tovin ja teimme nuotion, käristimme makkaraa ja nautimme maisemista. Odotuksemme palkittiin ja joskus ennen puoli yhtä pilvien rippeiden välistä pilkisti kuu

Syvin vaihe pimennyksestä oli jo ohi, mutta oli silti hieno kokemus nähdä osittainkin pimentynyt kuu

Kuvailimme Annin kanssa vuorotellen, sillä jalustoita oli vain yksi, aika sähläämistä välillä

Vaihdoin lisäsin välillä telejatkeen ja kokeilin eri asetuksia

Taivaalla ollut utu häiritsi aika paljon eikä kuvista tullut kovin teräviä, enkä niitä kuvankäsittelyssäkään terävöittänyt, ei olisi auttanut mitään

Muutenkaan en oikein osannut tehdä mitään kuville paitsi rajata, ovat nyt liian tummia.

Oli silti mukava tehdä yöretki, nyt vain odotellaan seuraavaa kuunpimennystä, joka on joskus joulukuussa.

Kaikkea mystistä ja värisyttävää

2011-06-14T02:02:00.001+03:00

Sateisen ja ukkosmyrskyisen viikonlopun jälkeen tuli vähän mystinen olo ja sopivasti netti-kansioon oli kertynyt kaikkea outoa ja omituista...

Ensimmäisenä pieni lepakko, jonka taidokasta lentelyä sain ihailla vajaa kuukausi sitten

Pikkuisella taisi olla kova nälkä, koska hän näyttäytyi jo ennen auringonlaskua

Huomaattehan pienet sievät korvani ja ripsuvarpaani

Kuvassa erottuu juuri ja juuri pieni hyönteinen, jonka nahkasiipi taidokkaasti nappasi

Saalista oli mukavasti liikkeellä

Kyllä näitä siipiä kehtaa esitellä

Masun täytyttyä suunnistettiin navetan vintille huilimaan

Muitakin yökyöpeleitä on liikkeellä tulevina öinä: sireenikiitäjä

Kultasilmäinen rupikonna liikkuu myös mielellään hämärässä

Katse kohti ulappaa

Hämähäkkipienokaisten katseleminen saa aikaan vilunväristyksiä

samoin näiden kiusankappaleiden

Luulen, että tästä viiksivallusta kehittyy verenhimoinen hyttynen

Monien kammoksumia kyitä on tänä kesänä näkynyt ilahduttavan paljon

Huhtikuun lopussa tällä kaverilla oli "nahanvaihtoviikot"

Nahanluonnin aikaan kyyparka ei näe kunnolla

Kyyn silmät ovat kauniin rubiininpunaiset

Selän sahalaitakuvio näkyy selvästi tällä yksilöllä

Toukokuun alkupuolella pääsin seuraamaan kyiden parittelua

Lempiväiset eivät tuntuneet välittävän yleisöstä, kaunis pariskunta

K-18

Helleviikolla näimme monia luikeroita tiellä, varovasti piti ajella, etteivät jäisi auton alle

Laitetaan pieni loppukevennys, jos nimittäin pääsitte loppuun asti:))
Onkohan tämä outo onkalo...

a) Kraateri kuussa
b) Kastemadon kotikolo
c) Maa-ampiaisen pesäaukko
d) Roudan aiheuttaman savenpurkausreikä?

Oikea vastaus on d)
Oikea vastaus löytyi Sirpalta, onnea!!!

Oikein aurinkoista kesämieltä viikkoonne!!

Kesän tuojat

2011-05-23T01:00:00.000+03:00

Kesä on viimeinkin tullut, pääskyt ovat lennelleet jo viikon verran, tiltaltti ja pajulintukin ovat saapuneet, kirjosiepot tulivat jo pari viikkoa sitten. Pääskyset esittelevät huimia lentonäytöksiä

Ota kiinni jos saat!

Tiltaltti vierailee päivittäin pihakoivuissa

sekä tuomessa ruokailemassa

Laulu on yksitoikkoinen "tilt talt"

Minä olen pieni pajulintu

Aterian toivossa kannattaa vähän keikkua

Jotakin tuolla liikkuu...

...juuri tämän lehden alla

Sainpas sinut, itikka! Nokassani on hyttynen, jos oikein tarkasti katsot.

Aivan pakko pistää välillä lauluksi

Ja taas tuli saalis!

Eikös olekin komea nokka!

Iltaserenaadi, olkaa hyvä!

Eikö tuo ihminen kyllästy ikinä kuvaamaan, olisiko tämä hyvä poseeraus?

Nyt lähden kyllä yöpuulle, tulen sitten huomenna taas

Eihän täällä ole minkäänlaista pesäntekorauhaa!

Eräät ne vain syö ja laulaa koko päivän

Minä olen ahkeroinut jo monta päivää

vähän vielä viimeistelen

Tilasta on puutetta, pöntön päällyskin kelpaa kodiksi

Mutta mikä kumma siivekäs nyt lepattaa taivaalla. Pieni lepakko on herännyt talvihorroksestaan.

Poikamme Riku saa valkolakin 4.6. ja se tietää pakollista kahden viikon taukoa tähän valokuvausharrastukseen. En ehdi myöskään päivittää blogia, kaikki ylimääräinen aika kuluu siivoukseen ja leipomiseen. Yritän käydä ihailemassa kuvianne, mutten välttämättä ehdi kommentteja jättämään.
Toivotan kaikille ihanaa alkukesää!

Kevään värejä

2011-05-14T23:47:00.000+03:00

Leppoisaa lauantai-iltaa ja tervetuloa uudet lukijat! Laittelen tässä kohtuullisen määrän kevätkuvia samalla kun yritän katsella Euroviisuja. Vanhimmat kuvat näkyvät olevan Pääsiäisen ajalta, en tiedä mihin kaikki aika katoaa, kun ei ehdi enää postailemaan. Hienolla säällä on mukavampi käveleskellä luonnossa ja seurata kevään etenemistä, kuin istua koneella käsittelemässä kuvia.

Pajut ovat kevään ensimmäisiä kukkijoita ja niin kauniin värisiä, kiitollisia kuvauskohteita, koska kaikenlaiset pörriäisetkin viihtyvät kukilla.

Tänä keväänä on ollut upeita auringonlaskuja

Monet pörriäiset saavat ravintoa pajunkukista, kuvassa villakärpänen

Kimalainen on onnessaan tällaisesta herkusta

Mehiläisiä on paljon tänä keväänä

"tankit" täynnä

Tuonne seuraavaksi, sitten kotiin

Tätä pörriäistä en tunnista

enkä tätäkään kärpästä

Kukkakärpänen?

Kevään ensimmäinen amppari

Pääsiäisen aikaan lentelivät nokkosperhoset

Nams

Herukka- eli liuskaperhosia olen nähnyt useita

Neitoperhosia on vuosi vuodelta enemmän, yksi suostui poseeraamaan minulle

Pieni kangasperhosen sensijaan halusi pitää välimatkaa

Äitienpäivänä näyttäytyi ensimmäinen leppis, aina yhtä ihanaa nähdä hänet

Jaksatteko vielä rullata alaspäin. Mummolan pihasta löysin valkovuokon

sekä sinivuokon

Rahkasammalestakin löytyy kauniita värejä

Koivun aukeavat lehdet tuoksuvat keväältä

Ihanaa toukokuuta!

Äitienpäivä

2011-05-07T22:30:00.000+03:00

Onnellista ja aurinkoista Äitienpäivää!

Päivän haaste

2011-05-02T21:05:00.000+03:00

Susannalta sain tämän haasteen, kiitos paljon Susanna:) Haaste on käynyt minulle ennenkin, joten en voi laittaa samaa kuvaa. Haasteeseen kuuluu laittaa neljännen kansion neljäs kuva, laitankin sitten viime vuoden neljännestä kansiosta neljännen kuvan. Kuva ei ole tarkka, koska se on otettu niin kaukaa ja cropattu sitten. Kuvassa kaksi valkohäntäkaurista, säilytin kuvan sen kesäisen tunnelman vuoksi, ihana kesäkuun vihreys ympäröi kauriita. Tämä haaste on kierrellyt jo niin monessa blogissa, etten sitä jaa eteenpäin, mutta halutessasi voi ottaa haasteen vastaan, ole hyvä. Ihanaa toukokuuta kaikille!

Tunnustus

2011-04-29T22:44:00.000+03:00

Sain näin komean pokaalin Nenuselta, kiitos vain Nenunen. Tunnustuksen saajan on paljastettava vähän lisää itsestään, peräti kahdeksan totuutta. Voi tulla vähän toistoa, en muista mitä olen jo kertoillut itsestäni.

1. Synnyin Ruovedellä v. -56, äitini meni synnytyslaitokselle perjantaina ja synnyin vasta sunnuntaina, eli koville otti maailmaan tuloni:)Vanhempani viettävät eläkepäiviään Visuvedellä ja voivat oikein hyvin.

2. Vaarini oli ihastunut Armi-nimeen ja vanhempani taas tykästyivat Hannele-nimeen. Vaarilla oli luja tahto ja niin minusta tuli Armi Hannele. Vanhempani kutsuivat minua Hanneleksi ja vaari Armiksi, näin jatkui jonkun aikaa, lopuksi vaari huomasi joutuneensa vähemmistöön ja niin kutsumanimekseni sitten tuli Hannele.

3. Minulla on vain yksi veli, viisi vuotta minua nuorempi. 12 ensimmäistä vuotta asuimme saaressa, veljeni kanssa leikimme sitten vuorotellen pikkuautoilla ja nukeilla, koska muita kavereita ei ollut.

4. Avioiduin v. 75 eli kohta tulee 36 vuotta yhteiseloa. Neljä ihanaa lasta on siunaantunut, kaksi nuorempaa asuvat vielä kotona.

5. Lapsenlapsiakin on jo 4 ja tämä neljäs onkin varsin tuore tapaus. Pieni tyttövauva syntyi vanhimman poikani perheeseen tänä aamuna klo 01.01., eikö olekin ihanaa♥

6. Eristäytynyt elämä saaressa teki minusta vähän ujon ja en saanut koskaan kovin hyviä ystäviä. Ainut hyvä lapsuudenystävänikin muutti Ruotsinmaalle koulun loputtua.

7. Toisaalta elämä saaressa antoi mahdollisuuden tarkkailla luontoa ja elää luonnon ehdoilla. Luonto onkin minulle kovin tärkeä.

8. olen suhteellisen tyytyväinen elämääni, yritän nauttia tästä hetkestä, menneitä en yleensä murehdi, mutta tulevat joskus mietityttävät.

Enpä tätä nyt osaa eteenpäin jakaa, jos haluat raottaa salaisuuksien verhoa, niin ota tämä komea pokaali mukaasi.

Hauskaa Vappua!!

Makkaraojalla

2011-04-26T22:15:00.000+03:00

Kävimme pari viikkoa sitten ihailemassa Makkaraojan kuohuja. Vanha mylly ei ole ollut kymmeniin vuosiin toiminnassa, mutta kosken kuohut ovat aina yhtä vaikuttavia. Harjoittelin taas pitkällä valotusajalla kuvaamista, moni kuva tärähti jalustasta huolimatta, jokunen kuva kuitenkin onnistui jotenkuten.

Pauhu oli mahtava

Kuohuissa on monenlaisiä sävyjä

Rantakivet olivat kauniin vihreän sammaleen peitossa

Kuohuihin tuijottelu oli hyvin terapeuttista, viivyimme kuvailemassa pitkän tovin

Tämä pieni puropahanen löytyy kotimme läheltä, kesäisin veden virtaus tyrehtyy joskus kokonaan

Mökkijärven jäät ovat lähdöllään, vielä muutama jäälautta ajelehtii

Jääkristallia

Aurinkoista huhtikuun loppua!

Pääsiäistervehdys

2011-04-21T18:07:00.000+03:00

Toivotan oikein Hyvää ja Lämmintä Pääsiäistä!

Ensimmäinen kevätpostaus

2011-04-17T00:05:00.000+03:00

Ihanaa kevättä teille kaikille, nyt aurinko vihdoin paistaa, lumet sulavat pikavauhtia, pienet puorot täyttyvät. Muutamassa päivässä kevät on edistynyt kiitettävästi, paksu kuvaustakkini on vaihtunut kevyempään, käsineetkin jäivät tänään takan päälle. Enemmittä puheitta muutamia kevätkuvia:

Puropahanen on tulvinut pellolle

Ensimmäinen perhonen ilahduttaa joka kevät

Tämän tuntematon kaunokainen lepäsi hangella, kohta jo lensi tielle lämmittelemään

Ystäväni Kallen tapasin jo viime sunnuntaina

Vakiopaikallaan hän lekotteli, aurinko lämmitti mukavasti

Tänään näin ensimmäisen sisiliskon

Löytyisiköhän tuolta jotain purtavaa?

Täällä on ehkä turvallisempaa, aivan kuin joku tuijottaisi minua...

Ilahduin hippiäisestä, kaikki eivät sentään menehtyneet kovasta pakkastalvesta huolimatta, näin heitä peräti kaksi

Toinen tuli rohkeasti katsomaan outoa kulkijaa

Pieni laulunpätkäkin lurautettiin

Teeret eivät ole yhtä rohkeita, hyvin kaukaa heidät kuvasin

Kurjetkaan eivät halunneet tehdä tarkempaa tuttavuutta

Talitiainen muistaa minut varmaan ruokintapaikalta

Ruokintapaikan läheisyydessä nökötti mammaorava, nisät näkyvät selvästi

Palokärjet pesivät jossain kotimme lähellä

Tämä kaukaa otettu kuva todistaa lemmenhetken♥

Palokärki on komea lintu, näen sen päivittäin tarkistamassa reviiriään

Uros on jo niin tottunut minuun, että tulee aika lähelle koputtelemaan paalua

Nyt päristetäänkin kunnolla

Uroksella on kauniin punainen lakki

Kurkistus

Päristely alkaa nälättää

Löytyisiköhän täältä pientä hiukopalaa

Mustarastas on laulanut jo muutamana iltana

Eikö kevät olekin ihana

Menneen talven lumet

2011-04-05T00:17:00.000+03:00

Vielä viime viikolla hohtavat hanget ihastuttivat, otin muutaman kuvan muistoksi tästä kauniista lumitalvesta. Näiden kuvien myötä jätän jäähyväiset pöykyille ja lumituiskuille ja tervehdin kauan toivottua kevättä iloisesti:)
Kuvat saa isommaksi klikkaamalla niitä.

Viikko sitten mieheni valjasti viimeisen kerran latukoneen kelkan perään

Pöykyt olivat vielä näin komeat

Tuuli pöllytti lunta, olipa raikas keli

Pöykkyjä ei kyllästy kuvaamaan, aina löytyy uusia muotoja

Valon leikkiä

Lumiauralla jälleen töitä

Kraaterin reunalla

Kimalluksia hangella

Melkein tulee ikävä näitä tunnelmia

Kukahan tästä on tassutellut?

Vähän suurempi kisu oli kyseessä. Ilveksen jäljet löysin melkein talon nurkalta

Pupuset tekevät polkuja lähimetsään

Talvilintuja riittää vielä ruokintapaikalla

Kuusitiainen on tullut vallan rohkeaksi

Pyrstötiaiset viihtyvät edelleen takapihalla

Pitkä pyrstö on vähän hankala

Myyrällä on hyvät olot ruokintapaikalla

Nälkä on pohjaton

Pieni nappisilmä

Tämä "söpöliini" sipsutteli olohuoneen lattialla ja sai tyttäremme kauhun valtaan. Huonehämähäkin seuraava kortteeri oli kylpyhuone, pesukoneen alla on mukava väijyä:)

Mukavaa "rospuuttoaikaa" kaikille!

Kuvahaaste

2011-03-31T23:01:00.000+03:00

Sain Sirpalta kivan haasteen, kiitos Sirpa. Haasteena kuuluu näin:

1.Avaa neljäs kuvakansiosi.
2.Valitse neljäs kuva kansiosta.
3.Selitä se.
4.Haasta neljä bloggaajaa tekemään sama.

Lähetän haasteen eteenpäin Katriinalle, Laventelille, Pipsalle ja Rusinalle. Nyt vain kaivelemaan kansioita:)

Kuva on vuoden 2008 kansiosta.

Herraskosken kanavalle puksutteli joukko pieniä höyrylaivoja, päivä taisi olla 5.7. Ihanaa vanhanajan tunnelmaa, laivoissa oli vanhanajan vaatteisiin pukeutunut henkilökunta. Laivat töräyttelivät iloisesti mennessään kanavan suluista Toisveteen.

Kuvasta näkeekin, että oli varsin tuulinen päivä ja vuodenaikaan nähden erittäin kylmä, aurinkokaan ei lämmittänyt.
Yleisöä riitti ja kaikilla näytti olevan mukavaa kylmästä säästä huolimatta.

Puuvanhukset ja koskikara

2011-03-29T20:51:00.000+03:00

Käväisimme keskustan kupeessa ihailemassa paria puuvanhusta. Sää oli mitä ihanin ja vähän liiankin kirkas kuvaamiselle.
Kuvat isonevat huomattavasti klikkaamalla niitä.

Taivas oli huikaisevan sininen, puiden oksilla pieni lumikerros

Mäntyvanhuksen tarkkaa ikää en tiedä, mutta männystä löytyy merkintä 1800-luvun puolelta

Kovin korkea ei mänty silti ole

Oksisto on hyvin tuuhea

Männyssä pesii kuulemma naakkapariskunta

Yritin tiirailla pesäkoloja, mutten löytänyt niitä

Toisella puolen tietä oli toinen vanhus

Koivu on Virtain kolmanneksi suurin, ei millään mahtunut kokonaan kuvaan

Herraskoskella ollaan käyty monesti tänä talvena

Joutsenia ei näkynyt tällä kertaa suvannossa

Ilahduin kun näin koskikaran vakiokivellään

Harmikseni kara pysytteli kaukana kuvaajasta ja jouduin rajaamaan kuvia huomattavasti

Pian tämäkin pallero suuntaa pohjoiseen pesimäpuuhiin

Koskikaroja on ainakin kaksi, välillä ne antavat kyytiä toisillee ja harrastavat kilpalaulantaa

Koskelokin kalasteli ahkerasti virrassa

Ensimmäinen auringonkultaama kevätsumu

Lopulta aurinko laskee metsän taakse värjäten maiseman

Aurinkoista maaliskuun loppua:)

Talvilintuja

2011-03-24T23:58:00.000+02:00

Vielä maistuvat ruokintapaikan antimet talvilinnuille

Wautsi, mikä makupala!

Voishan sitä välillä maistella taliakin, onpas hienostunut aromi

Töyhtiksiä näkee yhä harvemmin, mutta iloista tiukutusta kuuluu kuusikosta, ollaankohan siellä jo pesäntekopuuhissa.

Talitintit tulevat sankoin joukoin aterioimaan aina kesään saakka, jos siemeniä on tarjollla

Taasko meitä kuvataan, eikä se ikinä kyllästy!

No onkos tukka hyvin?

Mitäs on tänään tarjolla, katsotaampas

Hei, sä etuilet, mä olin ekana täällä!

Joo, kuusitiaisella ei ole mitään tapoja

Punatulkut ovat pihan vakiovieraita

Auringonkukan siemenet ovat halutuimpia

Miten olis, pääsiskö saatille?

Eihän noin komealle pojalle voi rukkasia antaa♥

Tunnistatkos minua?

Olen pieni, mutta pyrstöni on komea!

Osaan monta kaunista liikettä, kas näin

Meitä on vain neljä tässä parvessa

Tulimme etsimään siementen murusia

Täällä on jotain

Jippii, murua rinnan alle!
Olen siis pyrstötiainen.

Tänään oli tuulinen päivä

Lumi kasaantui tienpenkkoihin

Ihana viikonvaihdetta kaikille:)

Kuka? Mitä? Missä? Milloin? Mitä mielessä nyt?

2011-03-22T22:04:00.000+02:00

Seijastiina lähetti minulle kivan haasteen, kiitos paljon Seijastiina♥ Pähkäilin vastauksia eilisillan ja valitsin pari vanhaa kuvaa mausteeksi.

Tavoistani poiketen jatkan haastetta:

Arille
Vikille
Vipelle

Viekää tästä haaste mennessänne. Tietenkin kuka tahansa voi viedä ottaa haasteen vastaan halutessaan:)

No niin, sitten jatketaan...

Kuka?

Naimisissa, perhe on tärkein♥, luonnonlapsi, tunteellinen, ujo, itsepäinen, rauhallinen, epävarma, harkitsevainen, uneksija, joskus mustavalkoinen, hymyilevä:)

Mitä?

Rakastaa luontoa, valokuvaa melkein aina, stressaa vähän kaikesta, toivoo rauhaa maailmaan

Missä?

Luonnossa, kotona, mökillä, mukavissa vaatteissa

Milloin?

Iltapäivällä, illan sinisessä hetkessä, yön tumman viipyessä

Mitä mielessä nyt?

Kukkamullat vieläkin vaihtamatta:(, mitähän ruokaa huomiseksi? Ikävä kesää ja kukkasia

Hipskeikkaa, uusi tunnustus!

2011-03-18T00:11:00.000+02:00

Sain tämän tunnustuksen Sirpalta, kiitos Sirpa, saan aina näistä tunnustuksista iloisen mielen:)

Tunnustuksen saajan pitää "tunnustaa" viisi heikkouttaan...mitäh, eihän minulla ole yhtään heikkoutta! Ei vaineskaan, kyllä niitä löytyy roppakaupalla:

1. Pahin heikkouteni on makeanhimo, kaikki kelpaa, suklaa, keksit, mustikkamunkit, Aino suklaajäätelö, nam. Tosin olen 10 päivää sitten liittynyt karppaajien sankkaan joukkoon, joten tämä pahe on nyt vähäksi aikaa selätetty.

2. Toinen heikkouteni on liikunnan vieroksuminen, olen oikea sohvaperuna. Tosin karppaaminen on antanut uutta energiaa ja kevätkin lähestyy, joten kameran kävelyttäminen lisääntyy päivä päivältä.

3. Saamattomuuttani pidän myös pahana heikkoutena. Suunnittelen kyllä kaikenlaista, mutta harvemmin saan mitään toteutettua.

4. Olen aamu-uninen ja menetän siten monta ihanaa valokuvausmahdollisuutta.

5. Olen joskus kateellinen, vaikka en sitä helposti myönnä edes itselleni.

Enpä tätä tapani mukaan jaa eteenpäin, koska en osaa päättää, kenelle sen jakaisin (päättämättömyys kuuluu myös heikkouksiini). Kukin voi itsekseen mietiskellä paheitaan ja heikkouksiaan, oikeastaan se onkin ihan tervetullutta pohdintaa välillä.

Iloisia ja aurinkoisia kevätpäiviä kaikille!!

Noukkahiiri

2011-03-16T23:35:00.002+02:00

Meilläpäin päästäisiä sanotaan "noukkahiiriksi", ei "nokkahiiriksi". Pari päivää sitten huomaisin pikkiriikkisen päästäisen piipertävän lähellä aurauspenkkaa. Välillä otus pysähteli ja haisteli pitkällä kuonollaan ilmaa ja tuntui olevan jotenkin eksyksissä. Raukka oli varmaan sokaistunut auringonpaisteesta, jos yleensä mitään näki niin pienillä silmillä.

Kerrankin oli kamera valmiina ja sain muutaman kuvan aika kaukaa otettua. Jouduin rajaamaan aika paljon ja kuvat eivät ole aivan tarkkoja. Eikö olekin ihmeellinen ja suloinen pallero ja niin pieni, pienempi kuin tavallinen metsäpäästäinen. olisiko ollut 5 cm korkeintaan ilman häntää.

Löysin netistä kuvauksen vaivaispäästäisestä ja se sopii hyvin tähän pikkuiseen. Kauaa ei päästäinen auringossa viihtynyt, vaan kipitteli kiireenvilkkaa pajupuskan juurella olevaan koloon.

Kuvat isonevat klikkaamalla.

Uusia lukijoitakin on ilmaantunut, tervetuloa lämpimästi:)

Mihinkäs minä olinkaan menossa...

Olikos se kotikolo tuolla?

Hmmm... eiku tuollapas

Onneksi Käpä ja Nuti eivät olleet mukana:) Nutin mielipuuhaa on kolojen kaivaminen lumeen.

Käpä ei pidä lumesta, neitokaisen tassuja ja nenua paleltaa ja parin minuutin päästä hän kiipeää Annin takintaskuun lämmittelemään:)

Nuti ei ole lumesta moksiskaan, välillä sukelletaan hankeen tekemään uusia luolia.

Pikkaisen alkaa Nutinkin nenu punoittaa

Auringonpaisteessa onkin mukava lämmitellä.

Aurinkoisia kevätpäiviä teille, varokaahan putoilevia jääpuikkoja:))

Iloista naistenpäivää!

2011-03-08T09:11:00.000+02:00

Yllätyksekseni huomasin, että tänään on Naistenpäivä. Työkoneelta ei löytynyt parempaa kuvaa tähän hätään:))
Iloista Naistenpäivää!!

Ihan kuutamolla

2011-02-22T22:05:00.000+02:00

Kokeilin täydenkuun aikaan yökuvausta. Nuoriso tapaa sanoa, että "oon ihan kuutamolla", kun joku asia on vähän hakusassa. Samanlainen tunne oli minullakin kokeillessani yökuvausta. Lähes kaikki kuvat epäonnistuivat, liian pimeitä tai liian valoisia, tähdet näyttivät soikeilta lautasilta, ilmeisesti liian pitkä valotusaika? Pari kuvaa kuitenkin säästin ja laitan ne tänne parempia kuvia odotellessani. Nyt on vain varrottava seuraavaa täydenkuun aikaa:)

Siellä se möllöttää

pakkasta -22 ja näpit jäässä

saunavanhus

Yhtä vaikeaa on lumikiteiden kuvaaminen, tarkkaa kuvaa ei saa millään ilveellä

Joitakin koskikuviakin tuli taas räpsittyä, kovan pakkasen vuoksi on vaikea löytää sulaa paikkaa

Wolanderinkoskella partioi pieni koskikara, kovin kaukana hän oli

Syötävää tuntui riittävän

Sunnuntaina riputteli vähän lunta

Kylmää on piisannut, ulkoilut ovat hyvin pikaisia, kameran akku hyytyy tunnissa

Laitetaanpa vielä pari eilistä tirppakuvaa, aurinko ei vieläkään paista kunnolla ruokintapaikalle, kuvat vähän tuhruisia

Mitä, eikö ole pähkinöitä!

Tulipa oikein sekalainen postaus:) Hauskaa ja aurinkoista loppuviikkoa, vielä pakkanen paukkuu muutamana yönä.

Tunnustuksia kaksin kappalein

2011-02-22T21:06:00.002+02:00

Sain tämän kauniin tunnustuksen Pialta, kiitos Pia, olen iloinen ja aina yhtä yllättynyt saadessani näitä tunnustuksia:). Olen tainnut saada samanlaisen tunnustuksen aikaisemminkin, mutta yritän kertoa jotain uuttakin itsestäni. Seitsemän asiaa pitäisi kertoa itsestään.

1. Tunnen oloni rentoutuneeksi vain kotonani tai mökillä perheeni kanssa, vierastan kylässä käyntiä ja uusia paikkoja.

2. Luonto on minulle tärkeä, ihastun aina uudelleen vuodeaikojen vaihtelusta, kasveista ja eläimistä.

3. Valokuvaaminen on intohimoni, kaikki muut harrastukset ovat pikkuhiljaa jääneet unholaan.

4. Vastustan turkistarhausta ja eläinten huonoa kohtelua.

5. Uskon maapallon ulkopuoliseen elämään.

6. Olen vasenkätinen.

7. Olen yökukkuja, eli menen nukkumaan vasta puolenyön aikoihin.

Tässähän nämä taas olivatkin. Kaikki blogit, joissa olen vieraillut, ovat kiinnostavia ja mukavia. Siksi en tapani mukaan lähetä tätä tunnustusta eteenpäin, vaan jaan sen teille kaikille , ihanat blogiystäväni. Viekää tunnustus mennessänne ja kertokaa seitsemän asiaa itsestänne.

Toisen ihanan tunnustuksen sain Seijastiinalta, kiitos Seijastiina, piristit hieman alakuloista päivääni huimasti.

Tämän tunnustuksen saajan pitää vastata viiteen seuraavaan kysymykseen:

1. Milloin aloitit blogisi?
Aloitin blogini tammikuussa 2010.

2. Mitä kirjoitat blogissasi? Mitä kaikkea se käsittelee?
Kirjoitan aika vähän, yleensä kuvatekstejä sekä havaintoja luonnosta. Joskus kerron frettiystäviemme tempauksista. Kesäisin blogissa on paljon lintu- ja ötökkäkuvia, talvisin taas enemmän maisemakuvia.

3. Mikä seikka tekee blogistasi erityisen verrattuna muihin?
En nyt mitään erityistä keksi, samanlaisia blogeja on vaikka kuinka monta.

4. Mikä sai sinut aloittamaan blogin kirjoittamisen?
Vierailin usein luontokuvablogeissa katselemassa kauniita kuvia ja lukemassa kiinnostavia tekstejä. Sitten tuli vain pakottava tarve kuulua johonkin "yhteisöön". Pähkäilin ainakin vuoden ja yritin ottaa selvää blogin perustamisesta. Eräänä tammikuisena aamuna otin härkää sarvista ja monien vaikeuksien kautta sain blogin perustettua, enkä ole hetkeäkään sitä katunut.

5. Mitä haluaisit muuttaa blogissasi?
Tietenkin haluaisin postailla useimmin, mutta aika on rajallista. Blogin ulkonäköäkin voisin joskus muuttaa. Haluaisin oppia laittamaan nämä tunnustukset blogin sivuun ja jotain muutakin pientä. Monia hyviä neuvoja olen saanut blogiystäviltäni, olen siitä hurjan kiitollinen♥

Tämäkin tunnustus lähtee teille kaikille ihanille ystäville, viekää se blogeihinne:) Lopuksi tahdon kiittää teitä kaikista kannustavista kommenteistanne. Olette tuoneet elämääni paljon iloa ja onnen tunteita♥

Lunta, pakkasta, lunta, pakkasta

2011-02-17T22:28:00.001+02:00

Pitkä tovi on taas kulunut edellisestä kuvapostauksesta. Kuvailut ovat jääneet lähes kokonaan pakkasen vuoksi. Vaikka kuinka kerrospukeutuisi, palelee sormia, kintaat kädessä on vähän hakalaa tuo kuvaaminen:)
Viikonloppuna ajelimme jälleen kerran Herraskoskelle, mutta sumua ei tällä kertaa näkynyt. Koskikarakin piilotteli rannan puskissa eikä näyttäytynyt kuin kerran kaukana kosken keskellä. Käväisimme samalla ihailemassa Matias-kappelia, laitan pari kuvaa tästä kauniista rakennuksesta.

Lämpimästi tervetuloa uudet lukijat!!

Koskikara vältteli kuvaajaa, tähän kuvaan oli tyytyminen

Neljä seuraavaa kuvaa ovat viime vuoden tammikuulta, yhtä lumiset maisemat silloinkin

Matias-kappeli

Ketun jäljet jo lumen peitossa

Helmikuun pakkaset koituvat monen pikkulinnun kohtaloksi

Pirteää pakkasviikonloppua!!

Hyvää Ystävänpäivää!

2011-02-13T21:30:00.001+02:00

Paukkuvista pakkasista huolimatta toivottelen teille kaikille ihanille blogiystävilleni ja lukijoilleni Hyvää Ystävänpäivää♥

Teitä kaikkia ajattelen lämmöllä, kiittäen kommenteistanne ja vierailuistanne.

Pihabongausta ja valon leikkiä

2011-01-31T23:35:00.002+02:00

Sunnuntain pihabongauksen tulos: talitiainen, sinitiainen, hömötiainen, kuusitiainen. töyhtötiainen, keltasirkku, punatulkku, närhi, käpytikka sekä pikkukäpylintu. Käpylinnut lentelivät tosin kuusen latvassa eivätkä ruokintapaikalla. Pongauksen lomassa sain muutaman kuvankin tirpoista

Töyhtötiainen, pieni ja pippurinen

Onkos töyhtöni hyvin?

Täällä oksien lomassa on turvallisempaa

Mietiskelijä

Hömötiaisia on ilahduttavan paljon tänä talvena

Tuttu kaveri tämä, nokan alaosa on vähän pidempi

Väkäleualta sujuu ruokailu onneksi ihan normaalisti

Pikkukäpylintuja bongasin peräti kuusi, tässä kuvassa kaksi heistä, lentelivät pareittain kuusten latvassa. Kuvaa jouduin croppaamaan paljon, siksi huono laatu.

Bongauksen jälkeen vielä pieni kävelylenkki, tuuli pöykytti yöllä tienpielet

Pellonlaidalta löytyi lumilaineita

Lunta on pellollakin puolisen metriä

Pakollinen talventörröttäjä:)

Ilta-auringon sävyjä

Leppä saa vielä odottaa kukintaansa pitkän tovin

Muistattehan käväistä osallistumassa arvonnassa Seijastiinan Lähellä luontoa -blogissa. Upeat palkinnot odottavat voittajia, onnettarena toimii suloinen Moona-kissa♥

Helisevää helmikuuta kaikille!

Auringon lämpöä

2011-01-29T22:21:00.000+02:00

Perjantaina sain vihdoin nauttia kauniista poutapäivästä. Aurinko todella lämmitti, yksi villapaita heitettiin heti pois. Sain hilattua itseni ulos vasta puolenpäivän aikaa, joten moni kuva epäonnistui, mutta pääasia olikin nautiskella ensimmäisestä keväisestä päivästä.

Kotipihassa ihailin vanhan koukeroisen koivun lumioksia.

Vähän matkan päässä vanhan traktoritien ylitse kaartuvat koivunoksat alkoivat jo uhkaavasti heilua tuulessa, sieltä täältä kuului pieniä humpsahduksia ja vesipisaroita putoili isompien puiden oksilta.

Sininen koivukuja kutsui syvemmälle metsään, mutta puolen metrin kinokset eivät houkuttaneet:)

Pellon reunassa pieni risupuska heitti kauniit varjot hangelle, kuvasta tuli kyllä omituisen värinen.

Aurinko lämmitti aina vaan enemmän ja koivujen oksat alkoivat vapautua lumisesta taakastaan

Kuuset ja männytkin vapautuivat iltapäivän aikana painavista taakoistaan, kyllä tuli keväinen olo.

Paluumatkalla tapasin tämän lintulautamme vakivieraan.

Sukkelaan kurre kiipesi ylemmälle oksalle ja tiiraili sieltä tovin.

Lintujen ruokintapaikalle ei auringonpaiste vielä ylety, mutta käväisin heitäkin tervehtimässä. Linnut sirputtivat iloisesti, olisikohan jo vähän heilläkin keväisiä ajatuksia.

Hömötiainen oli kaikkein rohkein, siemen toisensa jälkeen katosi kupuun.

Hömpän alaleuka vai sanonko alanokka:) oli paljon pisempi kuin yläosa, mistähän tämä johtuu?

Muutama päivä sitten huomasin tikan pyrkivaän linnunpönttöön. Oli jo aika hämärää ja kuvakin sen mukainen. Tikka kävi vielä useaan otteeseen tarkistamassa, onko kaikki hyvin lähistöllä. Sitten nukkumaan. Linnunpöntön sisäänmenoaukon tikka on hakannut itselleen sopivaksi. Kevään koittaessa pitää jotenkin saada aukko pienemmäksi. Tämä on kirjosieppojen mielipönttö.

Hyvää sunnuntaipäivää ja aurinkoisia ajatuksia kaikille!

Lauantainakin oli pilvistä

2011-01-23T22:59:00.000+02:00

Blogin 1-vuotissynttärin kunniaksi laitan vielä toisenkin postauksen. Eilen kävimme pikku kävelyllä Anni-tyttäreni, Nutin ja Kimulin kanssa. Lunta tihuutti pikkuhiljaa ja oli niin harmaata. Kuvistakin tuli värittömiä ja lumessa ei ole mitään sävyjä.

Nutista lumi oli aluksi vähän pelottavaa,

Ensin pysähdyttiin kuvaamaan lumipenkalle

Kimuli on jo kokenut poseeraaja:)

Varsin lumiselta näyttää kotimme ympäristö

Pilvinen päivä ei paljoa väreja tarjoile

Tästähän kehkeytyi oikea vanhanajan lumitalvi

Koivikko lumipuvussaan

Kuuset kannattelevat suurta lumitaakkaa

Lunta sateli hiljalleen pitkin päivää

Korret ovat vihdoin taipuneet lumen alle

Kävelylenkin ainoat väriläiskät

Talventörröttäjä

Latu kutsuu hiihtelemään

Tunnustus 1-vuotiaalle

2011-01-23T21:42:00.000+02:00

Sain tämän mukavan tunnustuksen Oman onnen sepältä, kiitos tuhannesti mukavasta yllätyksestä! Huomasin eilen, että blogini täyttää tänään yhden vuoden, jippii!
En olisi arvannut vuosi sitten, että innostuisin näin paljon jostain asiasta. Kivaa on ollut, ennenkaikkea teidän ihanien lukijoideni ansiosta. Olen saanut teiltä kannustusta, kuvausnikseja ja ohjeita blogiasioissa. On kivaa sukeltaa työpäivän päättyessä katselemaan muiden blogeja, ihailemaan kuvia ja lukemaan mielenkiintoisia juttuja.

Jokainen kuukausi on ollut erilainen, huomasin, että joulu ja tammikuu ovat hiljaisia, uusia kuvia on vaikeaa saada. Toisaalta kesäaika on niin kiihkeää kuvausaikaa, ettei ehdi istua tietokoneella.
Lukijoita on kertynyt peräti 65 kappaletta, tervetuloa uusimmat lukijani Mags ja Enrique G.A..Taidanpa jatkaa samaan tapaan vielä toisenkin vuoden, välillä vähin kuvin, toisinaan taas jättipostauksin.

Tunnustuksen saajan tulee kertoa itsestään 7 faktaa ja jakaa tämä tunnustus eteenpäin 15 blogille. Tapani mukaan jaan tunnustuksen kaikille blogissani käyville vieraiijoille ja lukijoille♥

Lopuksi 7 faktaa itsestäni:

1. Olen onnekas ja onnellinen saadessani asua luonnon keskellä maaseudulla.

2. Tarkkailen mielelläni luontoa, sen ilmiöitä, eläimiä ja kasveja, ihastun upeista maisemista kaikkina vuodenaikoina.

3. Tulen surulliseksi eläinten huonosta kohtelusta, turkistarhaton suomi on hartaimpia toiveitani.

4. olen arka ja ujo, viihdyn mieluummin kotona ja mökillä kuin maailmalla.

5. Rakkaimmat harrastukseni nykyään ovat valokuvaus ja bloggaaminen.

6. yksi lukuisista paheistani on makeanhimo, suklaa on vastustamatonta:)

7. Horoskooppimerkkien mentyä uusiksi muutuin jousimiehestä skorpioniksi, olenko vähän pisteliäs:)?

Tässähän niitä tuli jokunen, hauskaa sunnuntai-iltaa kaikille!!

Herraskoski, pakkasta -22

2011-01-16T18:20:00.000+02:00

Lauantaisen kauppareissun lomassa teimme pikapyrähdyksen Herraskoskelle. Tarkoituksena oli kuvata joutsenia, mutta sankan sumun seasta niitä en nähnyt, ääntelyä kyllä kuului. Paremman puutteessa muutama pakkaskuva koskesta.

Tammikuinen aurinko oli niin matalalla, että osaan kuvista tuli aika hämyinen tunnelma.

Koskesta nouseva höyry oli kuurannut puiden oksat.

Hyinen tunnelma, tässä vaiheessä sormia alkoi nipistellä ikävästi.

Vähän alempana koskea hangelta löytyi sentään auringon pilkahduksia.

Riippakoivu on lempipuuni myös talvella.

Valoa ja varjoa

Laituri vielä talviunessaan.

Aurinkosumu

Mietin, miltä koski näyttäisi eri vuorokauden aikoina. Tuumasta toimeen ja kuvia käsittelemään vähän rankemmin. Tämä voisi olla auringonlaskun aikoihin.

Kirkkaassa kuunvalossa voisi näyttää tällaiselta, tosin sinisävyisemmältä.

Heikossa kuunvalossa.
Kolme alinta kuvaa ovat siis manipuloituja, ne olivat jotenkin epäonnistuneita, mutta en halunnut niistä luopua, sopivat siis hyvin tähän tarkoitukseen.

Hauskaa alkavaa viikkoa, nauttikaa päivän pitenemisestä!

Pienet veijarit vauhdissa

2011-01-12T22:02:00.000+02:00

Laitanpa muutaman kuvan ihanista lemmikeistämme. Luontokuvia en jostain syystä ole saanut aikaiseksi kuvata pitkiin aikoihin. Päivien pidetessä alkaa luontokin kiinnostamaan ja blogi heräilee talviunestaan.

Käpä ja Nuti ovat tyttäremme frettejä, vallattomia, kurittomia, mutta niin rakkaita meille.

Minä olen Käpä-tyttönen

Minun nimeni on Nuti, olen poika ja kolme kertaa Käpää suurempi

Olemme parhaat kaverit♥

Iik, kutitat korvaani!

Olemme uteliaita otuksia, joka paikka pitää tutkia huolella. Harmi, tuo kolo on tukittu.

Hups, melkein onnistuin!

Katso, kuinka korkealla olen!

En nyt ehdi, naamanpesu on kesken.

Konserttoni on pian valmis, plim, plim

Tule jo alas sieltä leikkimään pallolla!

Tulen heti, kun olen "järjestellyt" sukkakorin.

Tämä on lempisukkani.

Tämä on lempihiireni.

Hui, kuinka pelottava ääni pihalta kuuluu!

Kuka kumma siellä oven takana kolistelee?

Pelottaa, jos se onkin mörkö!

Paras leikkiä kuollutta varmuuden vuoksi.

Katso, osaan kierähtää ympäri.

Kyllä meikäkin osaa, kas näin.

Väijyn tässä Nutia ja...

...lainaan vähän hänen nalleaan.

Himputti, mihin piilotit nalleni?!

Ollaanko taas kavereita, jookos♥

Plääh, kylläpä on uuvahtanut olo.

Huilitaanko välillä?

Krooooh, pyyyh, hyvää yötä kultaseni.

Ilotulitus

2011-01-01T19:52:00.000+02:00

Uusi vuosi lähestyy

2010-12-31T00:03:00.000+02:00

Toivotan teille kaikille ihanille blogiystävilleni oikein Hyvää ja Onnellista Uutta vuotta!

Rauhallista Joulua!

2010-12-23T15:54:00.000+02:00

Toivotan teille kaikille blogissa vierailijoille Rauhallista ja Onnellista Joulua!

t. Manteli ja pikku tonttuset

Pakkanen kiristyy

2010-12-12T21:55:00.000+02:00

Tänään oli niin kaunis punerrus itätaivaalla, että käväisin pihalla palelluttamassa näppini, pakkasta 18 astetta.

Aurinko oli jo laskenut, punerrus senkuin syveni

Illanmittaan pakkasta oli jo 22 astetta

Tämä kuva eiliseltä happihyppelyltä, aivan erilaiset värisävyt

Iloista pakkasviikon alkua kaikille!

Joulukorttiverstas

2010-12-07T22:16:00.003+02:00

Joulukortit on askarreltu ja odottavat postitusta. Seijastiina pyysi muutamaa korttia näytille, en viitsinyt jokaista erikseen laittaa ja yritin saada mahdollisimman monta yhteen kuvaan, näyttää olevan kaksi samanlaista korttiakin kuvassa. Tämä sovittelu ei oikein onnistunut, olisin halunnut asetella kortit tasaisesti.

Äitini kanssa teemme useimmiten osan korteista yhteisessä korttiverstaassa, mitään hienoja leikkureita tai leimasimia emme ole hankkineet, monessa kortissa on kierrätysmateraalia, vanhoja kortteja, nauhoja ym. Sen sanon, että helpommalla ja halvemmalla pääsisi ostamalla kaupasta valmiit kortit, mutta askartelu on mukavaa ja terapeuttista, hassuttelemme äitini kanssa, juomme välillä hyvät pannukahvit, aika kuluu nopeasti.

Kuva suurenee klikkaamalla.

Rauhallista itsenäisyyspäivää

2010-12-06T11:36:00.000+02:00

Pakkasta, jäätä, joutsenia

2010-11-29T23:10:00.001+02:00

Sunnuntaina teimme pienen kuvausretken, oli aurinkoista, pakkasta varmaan viitisentoista astetta. Jonkun matkaa köröteltyämme huomasin, että rakas jalustani oli jäänyt kotiin ja meni maku pois kuvaamisesta. Herraskoskella piti kuvata pitkällä valotuksella, mutta eihän se ilman jalustaa onnistunut. Kuuraakaan ei ollut vielä muodostunut puihin, varmaan tänään olisi jo ollut.
Koskikaroja lenteli peräti kaksi toisella puolella koskea, mutta olivat liian kaukana. Olimme jo lähdössä kotiin, kun yllättäen sumun keskellä uiskenteli joutsenperhe. Sumu ja vastavalo haittasivat, mutta otin kuitenkin muutaman räpsyn, samalla tein päätöksen mennä pian uudellen joutsenia kuvaamaan. Sula saattaa kyllä jäätyä ja linnut lähtevät pois.

Toisveden kaisloja Mäyränmutkasta kuvattuna, järven keskellä oli vielä jäätöntä aluetta.

Vastavalo teki kuvasta oudon värisen, huomasin vasta kuvaa käsitellessäni kaksi joutsenta sulassa.

"kutukiemurasta" kuvattu tämä kuva, jää olisi jo saattanut kestää, mutta ei tullut mieleenkään kokeilla:)

Kutukiemura oli varjon puolella, valo ei tahdo riittää edes keskipäivällä.

Kivilaituri ei houkuttele uimasille:)

Herraskoskelta ei löytynyt kuurapuita, mutta monenlaista jäätaidetta...

...pulleaa...

...valuvaa...

...kuohujen muovaamaa...

...läpikuultavaa.

Reissu ei ollut aivan turha, koska näin kauniita joutsenia

Perheeseen kuului vanhemmat ja neljä poikasta

Joutsenperhe ei tykästynyt kuvaajaan ja lähti hiljalleen lipumaan poispäin

Ne olivat niin kauniita, etten malttanut millään lopettaa

Hetken päästä uiskentelivat jo takaisinpäin, mutta en hennonut enempää häiritä.

Rauhallista adventtia

2010-11-28T16:31:00.000+02:00

Tänään on täysikuu

2010-11-21T22:28:00.001+02:00

Huomasin, että tänään on täysikuu, pakkasta 9,2 astetta. Kolmeen viikkoon ei ole tullut kuvailtua, sitkeä flunssa on kiusannut. Nyt olo tuntuu terveeltä ja voisi vähän kuvailla, mutta päivänvalo ei enää riitä. Nyt on vain odotettava seuraavaa viikonloppua, josko silloin pari kuvaa ehtisi napata.

Jouluvalmistelutkin pitäisi aloittaa, kortteja olenkin jo askarrellut. Olen oikea listaihminen, kaikki pitää suunnitella etukäteen, siivouslista on jo valmiina, seuraavaksi teen joululahjalistan, sitten jouluruokalistan, eikä olekin hassua:)
Blogini aikoo viettää hiljaiseloa ainakin jouluun asti, pari kuvaa saatan silloin tällöin laittaa.

Hyvää alkavaa viikkoa kaikille ihanille lukijoilleni, voikaa hyvin ja nauttikaa pakkaspäivistä, lumesta, joulun lähestymisestä.

Portailta kuvattu tänä iltana, pilviharsoa oli kuun edessä.

Edellisen täydenkuun aikaan otettu räpsy.

Lisäsin vielä yhden maanantai-iltana otetun, kuu loistaa pilvien takana.

Haaste: Jotakin minusta

2010-11-15T23:47:00.000+02:00

Kaarnikka haastoi minut lapsuudenmuisteloihin. Luulin ensin, että muistot ovat jo haalenneet lähes olemattomiin. mutta yllättävaän paljon mielen sokkeloista kaikkea löytyi.

Tässä kuvassa olen noin 2-vuotias

1. Mitä vastasit pienenä kysymykseen - Mikä sinusta tulee isona?

Piirtelin pienestä pitäen mielelläni ja suunnittelin nukeilleni vaatteita. Taiteilija tai muotisuunnittelija olivat varhaisimpia mieliammattejani, myöhemmin muistelen haaveilleeni jostain luonnontutkimiseen liittyvästä ammatista.

2. Mitkä olivat sarjakuvien/piirrettyjen lemppareitasi?

Kun en vielä osannut lukea, istuin vaarini polvella ja hän luki minulle Pekka Puupää- sarjakuvakirjaa. Aku Ankkoja luin sitten itsekseni. Muista myös lukeneeni aikakauslehtien sarjakuvia, Mustanaamio oli jännin.

3. Lempileikkejäsi?

Leikin tyttökaverini kanssa aina barbie-nukeilla, järjestimme missikisoja, häitä, tanssiaisia ja kaikkea mahdollista. Asuimme saaressa ja leikkikavereita oli vähän, piilosta ja hippaa leikimme isommalla joukolla.
Pikkuveljeni kanssa leikimme "telttaretkeä", teimme lakanoista ja peitoista teltan keskelle makuuhuonetta ja joskus nukuimmekin siellä.

4. Parhaat synttärisi ja miksi?

Olen syntynyt marraskuun loppupuolella, eikä kelirikon vuoksi useinkaan tullut vieraita. Kerran kuitenkin oli kestävä jää ja pari koulukaveriani tuli kylään. Muistan, kuinka heitä pelotti, koska jäällä ei ollut yhtään lunta ja se näytti niin ohuelta ja pelottavalta.

Äitini oli tehnyt täytekakunkin ja monta pientä pakettia odotti minua koulusta tullessamme. Olimme aika varattomia, mutta oli silti ihanaa availla sanomalehtipaperiin käärittyjä pikku lahjoja. Muistan saaneeni äidin kutomat lapaset ja sukat, punaisen lettinauhan, makeisia.

5. Mistä urheilusta pidit/harrastit?

Urheilua en varsinaisesti harrastanut, mutta hiihtäminen oli mukavaa ja vähän pakollistakin saaren lapselle. Kesäisin uiminen oli kivaa ja mielelläni myös juoksentelin saaren polkuja.

6. Ensimmäinen musiikki-idolisi?

Älkää nyt naurako, mutta hän oli kaunisääninen Mauno Kuusisto. Mummuni palvoi Mauno Kuusistoa ja aina toivoi, että radiosta kuulisi kappaleen: Kertokaa se hänelle.
Olen ollut aina vähän pikkuvanha, enkä lasten lauluista ole välittänyt. Myöhemmin tulivat sitten Hurriganesit ja CCR ym rokkibändit.

7. Paras joululahjasi/muu lahja, jonka olet saanut?

Muistan pienet punaiset nukenrattaat, joita lykkäsin koko jouluaaton, niin etten syömäänkään malttanut mennä. Lukemaan opittuani sain kirjan - Pikku naisia- joka on minulla vieläkin tallella.

8. Mitä olisit halunnut elämässäsi tehdä, jota et ole vielä tehnyt?

Olin noin 5-6-vuotias, kun vaari osti meille ihmeaparaatin - television. Ihmeellinen luonto oli lempiohjelmani, siinä näytettiin Afrikan eläimiä. Silloin toivoin joskus matkustavani Afrikkaan näitä ihmeellisiä eläimiä katsomaan. Toiveeni ei koskaan toteutunut, nyt se ei tunnu niin tärkeältä, koska löydän täältä kotoisesta Suomesta aivan yhtä ihania eläimiä ja kasveja.

Olipa kiva muistella lapsuuttaan, sitä ei useinkaan enää tule harrastettua.
Seuraavaksi haaste lähtee Vikille.

Isänpäivänä

2010-11-14T00:29:00.000+02:00

Lintusia

2010-11-04T22:44:00.000+02:00

Tietokone tuli huollosta, jippii. Ei siinä mitään vikaa ollutkaan, tökkiminen johtui laajakaistaviasta. Huoltomies kävi johtoja käpistelemässä ja löysikin jotain korjattavaa, nyt netti on toiminut kohtuunopeudella.
Sen kunniaksi laitan tänne näitä iänikuisia tirppojani, olette varmaan huomanneet, että lintujen kuvaaminen on minusta mukavaa ajanvietettä:)

Tylsää, tässä sitä vaan napsutellaan kynsiä, kops, kops

Kupu on jo täynnä, äiti, ei oo mitään tekemistä!

Hys, hys siinä, menehän vaikka leikkimään sisarustesi kanssa

Juu, leikitäänkö piilosta?

Minä keksin uuden leikin, kiipeillään puussa

Pääsenkö minäkin kiipeilemään, katsokaa, raps, äh, puuh

Eikös ollutkin huippusuoritus?

Kamut hei, katsokaahan tätä askellusta!

Onks tää joku uusi leikki vai?

Minäpä osaankin kiivetä alaspäin, hups, nyt jalka lipsahti!

Minä en tuohon leikkiin ryhdy...

...olen sentään arvovaltainen närhi. Siemenet kyllä maistuisivat

Siemenistä viis, marjoissa on enemmän vitamiineja

Meille maistuvat parhaiten koivunurvut, mukavasti rouskuvat nokassa

Rentouttavaa viikonvaihdetta!

Kimallus

2010-11-01T19:05:00.001+02:00

Hyvää marraskuun alkua kaikille♥ Tietokone tökkii sen verran pahasti, että vien sen huomenna huoltoon, ilmeisesti pari päivää on "hoidossa". En siis pääse bloggailemaan kuin satunnaisesti tyttäreni koneelta, mutta loppuviikosta toivon mukaan taas kaikki sujuu.

syöksy

2010-10-29T22:14:00.000+03:00

Yksi rohkea punatulkku

2010-10-28T20:28:00.000+03:00

Uskaltaiskohan??

Hiippailen tähän lähemmäksi, siemenet näyttävät kyllä herkullisilta.

Katsokaapas, kuinka siemen kuoritaan, ensin tukeva ote keskeltä, sitten vähän aikaa pyöritellään.

Kas näin, eihän se ollut vaikeaa.

Olipas namia!

Enkös olekin sievä♥

Toisvedeltä vuosi sitten

2010-10-26T23:52:00.000+03:00

Pengoin vanhoja kuviani ja löysin 15.10.2009 kuvattuja maisemakuvia Toisvedeltä. Veden pinta oli varmaan metriä alempana kuin nyt, kiviköt olivat paljastuneet. Kaunis pakkasaamu, vähän sumuinenkin.

Uuden laajakulmaobjektiivin käyttöä tässä opetellaan, aika vaikeaa tällaiselle makroilijalle. Aurinko paistoi järven toiselle puolelle, etualasta tuli liian tumma, kohinaakin riittää. Mukava retki kuitenkin.

Kuuraa ja jäätä

2010-10-23T17:55:00.001+03:00

Olipa eilen ihana lomapäivä, aurinko paistoi, koko tienoo oli kimaltelevan kuuran peitossa. Päätin siirtää siivousta iltaan ja hipsin aamulla vähän kuvailemaan. Tuulikaan ei liiemmin haitannut, oli jopa liikaa vaatteita päällä. Viime tipassa nämä kuurakuvat sain, viime yönä satoi muutama sentti lunta.

Koiranheisipuun marjat eivät houkuta pienempiä lintuja

Lopulta nekin kelpaavat tilhille

Lintuset olivat säästäneet muutaman ruusunmarjan

Ruusunlehdissä vielä ripaus vihreää

Lupiininlehti

Viimeiset sinnittelijät

Sokerihuurretut

Sammaltupsu asustaa leikkimökin katolla

Pakkaspitsiä

Pellolla kimaltavat tuhannet timantit...

...sateenkaaren väreissä

Kidettä kivessä

Kidekivi lähempää

Riemastuin, kun löysin taas näitä jääkuplia

Lätäkkötaidetta

Jään vanki

ruskean sävyjä

Hyvä pito:)

Rauhallista ja aurinkoista sunnuntaita!

Kuvahullutteluja

2010-10-18T21:31:00.000+03:00

Joskus tekee mieli vähän hullutella kuvilla, kuvankäsittelyohjelmassa olisi vaikka minkälaisia mahdollisuuksia, mutta enpä ole paljoa ehtinyt opettelemaan. Täytyy tunnustaa, että en osaa edes yhdistää kahta kuvaa toisiinsa, tasoista ei ole hajuakaan. Hankin kirjankin, mutta luetun ymmärtäminen tuottaa vaikeuksia. Lassoa, taikasauvaa ja eri efektejä on kuitenkin helppo käyttää.
Nämä eivät nyt luontokuvia ole, mutta välillä vähän muutakin.

Tuulen heiluttamat

Kangasperhonen

Vieras ulkoavaruudesta?

Neonkoppis

Leppis

Pullea punainen

Pikkasen heilahtanut:)

Silta yli synkän virran

Ohi meni

Näistä lähtee ääntä

Rumpalipoikani

Kitaran lumoissa

Makeita saundeja

Komeaääninen solisti

Loppukevennykseksi kollaasiharjoitelma lemmikeistämme♥

Keikkakuvat otettu Virtolaisen Oliver-nimisen bändin keikolta, pojat soittavat hyvää musaa, netistä löytyy videoita, fanisivut ym.

Eikun syömään

2010-10-16T23:29:00.000+03:00

Jättipostaus tirppoja, jos jaksatte vain katsella, minulla menee joskus vähän överiksi, kuvia taitaa olla parinkymmentä.

Hei kamut, tännehän on ilmaantunut syötävää!

Täh, narraatkos?

On täällä pähkinöitä ja auringonkukan siemeniä, jippii!

Mitähän ottais ensteks?

Taidan ottaa pähkinän

Minä pidän enemmän auringonkukan siemenistä

Mahtuiskohan kaksi kerralla, jos oikein yritän?

Hei, jättäkää mulle kans!

Voisitteko lopettaa pulinan ja keskittyä syömiseen, että muutkin pääsee

Oottekos huomannu, että meitä tarkkaillaan?

Mitä, missä?

Se luulee olevansa piilossa puskan takana kolmijalkansa kanssa

Älkää siitä välittäkö, harmiton otus, eihän se osaa lentääkään

Joo, luulen, että se on nää safkatkin järkänny meille

Mulla on aika tukeva olo, pitää vähän levätä

Ei tänne oo lepäileen tultu, siementä kupuun vaan lisää!

Mää olen kans ihan täynnä

Nyt iski ähky, ehkä viimeinen siemen oli liikaa, puuh

Jättäkää mulle kans, en uskalla tulla sinne, kun toi olio tuijottelee mua

Järjetöntä menoa, ei mitään ruokatapoja

Toisaalta on hyvä, kun tiputtelivat ruokaa pöydältään, maistuuhan nämä maastakin

Aurinkoista sunnuntaipäivää kaikille!

Jäähyväiset mennikäisille?

2010-10-14T22:26:00.001+03:00

Sain eilen tietää, että menninkäismetsä katoaa olemattomiin lähitulevaisuudessa. Tilalle tulee ruma hakkuuaukko, suppilovahveropaikkamme on mennyttä.

Nämä uljaat kuuset lakkaavat olemasta, hiljaa huokaileva metsä on kohta vain muistoissamme

Metsä on antanut suojaa monelle eläimelle, hirvien makuupaikkoja oli kuusikossa, kuolleet puut ovat antaneet kodin kolopesijöille

Jätämme apeina hyvästejä naavaisille kuusille

Mieheni poimii viimeiseet suppilovahverot, vielä puoli sangollista herkkuja

Kuinka käy tämän kauniin sammalmaton, kun metsäkoneet jyräävät sen ylitse

Kuinka käy mennikäisten kotien

Voihan ihmekin vielä tapahtua ja hanke peruuntuu mökkiläisten toivomuksesta, toivoa voi aina.

Kuusikon takana siintää mökkijärvemme, järven keskivaiheilla on matala lahti, ranta on upottavaa ja suomaista, karpaloitakin voi löytää muutaman

Pienellä karilla kasvaa muutama karahka

Vastarannalla on vähän isompi kari, siellä on pari komeaa mäntyäkin

Illan jo hämärtyessä käväisemme mökillä. Pyyhkeet ja shampoot haemme rannasta, emme taida enää saunoa tänä vuonna.

Pohjatuuli kävi kylässä

2010-10-11T22:37:00.000+03:00

Eilen oli sitten tu-u-u-ulinen päivä, lehdet saivat kyytiä, villisti tanssien ne laskeutuivat kuka minnekin.

Haavanlehti jäi vielä lepäilemään kuusen syliin.

Muutamat sinnikkäimmät halusivat vielä nauttia ilta-auringon lämmöstä.

Närhen kesäinen turvapaikka ei ollutkaan enää niin tiheä.

Pikku tintti ei näyttänyt välittävän lehtien katoamisesta, vaan etsiskeli ahkerasti syötävää.

Tuulisen päivän saalis, metsän kultaa.

Satumetsän aarteita

2010-10-10T22:06:00.000+03:00

Viime viikolla kävimme mieheni kanssa mökin liepeillä etsimässä suppilovahveroita. Työnjako oli harvinaisen selvä eli mies poimi sangollisen sieniä ja minä otin kortillisen kuvia:) Kello oli jo paljon eikä auringonsäteet yltäneet satumetsään. Avuksi otettiin jalusta. pitkä valotus sekä suuremmat iso-arvot, sittenkin kuvissa on havaittavista epäterävyyttä, mutta antaa olla, hauskaa oli kuitenkin.

Tässä osa sienisaaliista, naminami.

Nämä sienet saivat jäädä paikalleen.

Sammal oli upottavaa ja kauniin vihreää.

Synkkä kuusikko oli aivan hiljainen, menninkäisten koti.

Asuukohan tämän mättään alla menninkäinen?

Vanhassa kannossa on monta koloa, siellä taisi vilahtaa jotakin, pieni naavapartainen ukkeli.

Tämä asumus taitaa olla hylätty, katto kaipaisi korjausta.

Luulen, että täällä asuu menninkäisten päällikkö, on niin komea sammalkatto.

Metsän ainoat värit tulivat sammalista ja suurista kuusista, kivikin oli saanut sammalpeittteen.

Iloista alkavaa viikkoa, voikaa hyvin!

Ruskan jämiä ja pari tirppaa

2010-10-06T22:19:00.000+03:00

Vielä löytyy iloisia ruskan värejä, vaikka jotkut puut ovat jo lehdettömiä.

Tänään kuvattu, monet koivut pitävät tiukasti lehdistään kiinni.

Haavatkin vielä koreilevat syyspuvuissaan.

Veden viemää

Punainen herkku

Tiaisen syysmietteet

Tämä pieni pallero on pyrstötiainen.

Pyrstöni on komea, eikös vaan.

Tikka löysi sopivan kolon kävylleen.

Toisvesi kuvattuna Pirkkalanvuorelta.

Herrasen kanavan suu.

Iloista syksyn jatkoa teille kaikille!

Lokakuun ajatuksia

2010-10-02T00:54:00.000+03:00

Mitä kertoisin lokakuusta, hiljaisuuden kuusta?

Puut luovuttavat lehtensä takaisin maaäidille,

ne olivat vain lainassa kesän heleimmän hetken.

Linnut lähteneet, kauas lentäneet,

mustarastaan huilu vaiennut, metsä niin hiljainen usvaan peittyy.

Perhosen lento, ruusujen tuoksu, ne kaikki kadonneet syksyn syliin.

Aurinko vielä lämpöään jakaa, pilkahtaa puron kuohuissa,

Valo leikkii viimeisissä lehdissä, pian ilta ehtii purolle.

Lokakuu on luopumisen aikaa.

Viimeiset kesäpörrääjät ja sissi

2010-09-28T21:47:00.000+03:00

Huomasin, että melkein viikko on kulunut edellisestä postauksesta. Olen vartoillut ruskaa, mutta eipä oikein kunnollista sitten tullutkaan. Monet koivut ruskettuivat ja lehdet varisivat vaivihkaa maahan. Haavat ovat silti kauniita ja niitä olen vähän kuvaillut.

Sunnuntaina kävimme Ähtärin eläinpuistossa ja niitä kuvia olen parina iltana perannut, vielä puolet jäljellä. En oikein tiedä, laittaisinko eläinpuiston kuvia tänne blogiin?? Periaatteessa olen eläinten vangitsemista vastaan, mutta ymmärrän, että ihmiset haluavat tutustua eläimiin lähemmin. Eläimillä oli kyllä todella hyvät oltavat, kaikki oli puhdasta ja ruokaa riittävästi, suurin osa eläimistä oli tyytyväisen näköisiä.

Syyskuvien puuttuessa laitan loput jämäkuvat tänne ja muistelen samalla mennyttä kesää.

Tämä pörröinen jättikärpänen halusi tehdä lähempää tuttavuutta kanssani. Pari senttiä oli hänellä pituutta.

Kärpänen ihastui kameranjalustaan ja tutki sitä monelta kantilta, välillä käväisi istuskelemassa hihassanikin.

Löytyisiköhän tästä jotain syötävää?

Mesiangervon kukat kiinnostivat pienempää lentäjää.

Metsäsittiäinen on soma, keskellä tietä ei vain ole kovin turvallista, joten siirsin hänet varovasti tien laitaan.

Sudenkorennoista sain hyvin vähän kuvia, vaikka oli hyvä korentokesä.

Tämä kaunotar oli jo yöpuulla, eikä salaman välähdyskään herättänyt häntä.

Repalesiipi, kuitenkin lentokykyinen.

Välillä on vähän levähdettäväkin.

Menenpä näin korren suuntaisesti, ehkä minua ei huomata niin helposti.

Loppukesällä lentelivät kaikkein kauneimmat ja suurimmat.

Pikkuinen sisilisko ei nyt kuulu joukkoon, mutta en halunnut häntä jättää yksin blogikansioon. Pienokainen lienee jo valmistautumassa talvihorrokseen.

Kaunis tunnustus

2010-09-23T21:26:00.015+03:00

Seijastiina piristi päivääni antamalla minulle tämän kauniin tunnustuksen, kiitos Seijastiina♥ Onnellinen hymy hiipi suupieliini, olinkin vähän alamaissa tämän harmauden keskellä. On aina ihanaa saada pieni tunnustus, mörököllimäinen olo helpottaa kummasti. Talletan tämän pienen onnen murusen sydämeeni.
Onnistuin vielä siirtämään tunnustuksen kommelluksitta blogiini, eikä tarvinnut kysyä neuvoja tällä kertaa.
Tapani mukaan jaan tämän tunnustuksen edelleen teille kaikille blogiystävilleni. Kaikista blogeista olen löytänyt kauneutta ja kiinnostavia asioita, olen oppinut paljon eläimistä, valokuvaamisesta, kaukaisista paikoista, ihanista ruoista, kivoista harrastuksista, ihan kaikesta.

Sieniä ja muuta sekalaista

2010-09-22T22:18:00.000+03:00

Vähäiseksi on jäänyt kuvasaalis näinä päivinä. Paras ruska antaa odottaa itseään, aurinkoisia päiviä on ollut todella harvassa. Viimeisestä postauksesta on pitkä aika, muutamia kuvia sain väkerrettyä, vähän sekalaisia monelta eri päivältä.

Pakkasaamun usvat.

Sienet näyttivät herkullisilta, mutta en uskaltanut niitä poimia. Tunnistaako kukaan?

Värikkäitä ja pieniä.

Tämä suuri sieni on ehkä jokin orakaslaji.

Haarakas

Tuntemattomia nämäkin.

Kuin linnunmuna:)

Kangasrousku on kirpeän makuinen.

Torvijäkälät ovat kauniita.

Vanhassa kannossa elää monia jäkälälajeja.

Mäntyjen takana ruskan enteitä.

Löysin sentään syksyn värejä.

Toukkaa ei palele, turkki lämmittää.

Tikka on löytänyt kävylleen sopivan kolon.

Rannan tuntumassa on vielä elämää.

Lehdet jäivät juttelemaan kortteille, sitten jatkoivat matkaa ulapalle.

Traktorinmunia ilta-auringossa.

Tule jo, Kimuli, lähdetään kotiinpäin!

Auringon laskettua sumu hiipii pellolle.

Sumun läpi ihastelen vielä kuuta, sitten nukkumaan.

Kovakuoriaisia

2010-09-15T23:17:00.001+03:00

Nyt on taas turvauduttava näihin jämäkuviin, ulos ei ole menemistä kameran kanssa tällä sateella, pimeää on keskipäivälläkin. Harmittaa, jos ruska menee ohi ennenkuin aurinko pilkistää pilven takaa. Kesää tässä ikävöin ja muistelen niitä kauniita ja helteisiä päiviä samalla, kun latailen koppisten kuvia.

Ensimmäisenä nelivyöjäärä, joka viipyi pitkään juhannusruusun kukalla nauttien sen antimista.

Tämä kaveri ei halunnut tehdä parempaa tuttavuutta kuvaajan kanssa, vaan vaihtoi maisemaa äkäisesti pöristen.

Kuvaaja siirtyi häiriköimään muualle, tämä lemmekäs pariskunta ei välittänyt sulkimen äänistä.

Papintappaja on kaunis kovakuoriainen.

Väinönputki on monen ötökän levähdys- ja ruokailupaikka.

Sitten iltaruskoa ihailemaan.

Turkkilo on suuri ja komea.

Hänellä on pieni salamatkustaja niskassaan.

Joku jäärälaji tämäkin on, varmaankin viherjäärä. Tänä kesänä heitä oli paljon liikkeellä.

Ja kun oli paljon jääriä, oli paljon ♥lempiväisiäkin♥

Jääräpäistä menoa...

jota kimalaiskuoriainen katseli vähän paheksuvasti

Leppiksiä oli tänä kesänä harvassa.

Nyt tuli niin haikea olo, seuraava kesä on yli puolen vuoden päässä. Tämän viimeisen manipuloidun kuvan nimi on "pilkahdus". Pitkän pimeän talven keskellä ajatuksissamme elää toivonpilkahdus, kovakuoriaisen kiipeämisurakka kuvastaa meidän pitkää matkaamme talven halki.

Jäähyväiset kimalaisille

2010-09-14T21:09:00.000+03:00

Näiden kuvien myötä jätän haikeat jäähyväiset kimalaisille, suloisille pörriäisille. Ensi keväänä pajujen kukkiessa jälleen tapaamme.

Mökillä kuvailtua

2010-09-12T12:56:00.001+03:00

Kuluvalla viikolla olemme käyneet mökillä saunomassa lähes päivittäin. Sää on suosinut. kauniita auringonkultaamia iltoja, peilityyni järvi, voiko enää enempää toivoa.

Ruskan merkkejä on jo näkyvissä.

Tien reunalle on kerääntynyt kerros koivunlehtiä.

Maitohorsma on saanut syysasun.

Kortteen kesäinen vihreys on muisto vain.

Synkässä kuusikossa piilottelivat nämä punalakit.

Koiranheisipuun marjat ovat kauniita, mutta jäävät usein linnuilta syömättä.

Pieni punarinta ilahduttaa vielä pullealla olemuksellaan.

Tämä kaunis pienehkö tikka koputteli rannassa kuusen runkoa.

Komeavärinen herra on nimeltään pohjantikka.

Pyy tepasteli mökkitiellä.

Iltahämärässä kuikka lipui rannan läheisyydessä.

Heitä olikin kaksi, kumpaan suuntaan mennään?

Pienen neuvonpidon jälkeen suunnattiin vasemmalle.

Illat olivat peilityyniä.

Auringon viime säteet kultaavat metsän.

Puoli yhdeksän maissa oli niin hämärää, että oli tyydyttävä silhuettikuviin.

Outoja olioita ja asumuksia

2010-09-07T00:08:00.000+03:00

Lisää taas jämäkuvia, nyt on vuorossa pari outoa ötökkää ja vielä oudompia asumuksia.

Tämä ötökkä näyttää aivan ulkoavaruudeta tulleelta, olisiko pienen vihreän miehen lemmikkieläin:D

Katselin kauan pientä ruskeaa möykkyä, luulin häntä ensin linnunläjäksi, mutta kyllä
häneltä löytyy silmät ja pienet siivetkin.

Tämä oli kaikkein mystisin löytöni, onko koteloitunut toukka vai pelkkä toukka, vähän pelottavan näköinen. Tietäisikö joku, mikä tämä vähemmän viehko otus on?

Nyt päästään jo vähän tutummille vesille. Hämähäkkiäitihän tässä kutoo lastenkamaria, en tiedä, onko se yksiö vai mahtuuko siihen enemmän pikkuisia.

Seurasin hämähäkin rakennuspuuhia kauan ja otin pienen videonpätkänkin. Kyllä jalat heiluivat vikkelään ja pylly keikkui hassusti tuottaen tätä valkoista seittiä, kiehtova kokemus eikä äitikkä välittänyt minusta tuon taivaallista.

Tämäkin pömpeli lienee myös jonkin hämähäkin aikaansaannos

Kaunista pitsiä löytyi heinänkorrelta, kukahan täällä asustaa?

Mieheni sukelsi tämän järvenpohjasta. Sielläkin asusteli joku toukkanen. Kuvauksen jälkeen puunpala sukellettiin omalle paikalleen järven pohjaan.

Pienistä korsista ym materiaalista oli tämä hassunnäköinen asumus valmistettu.

Löysin vielä toisenkin samantapaisen, en tiedä oliko asukas kotona.

Kyllä eläimet ovat kekseliäitä ja taitavia tehdessään asumuksia, eivätkö vain.

Piskuisia toukkia

2010-09-05T21:53:00.000+03:00

Jämäkuvien postaus jatkuu, tällä kertaa vuorossa pikkuisten toukkien syntymä. Vähän olivat liian pieniä edes makrolla kuvattavaksi, mutta iloinen perhetapahtuma piti tallentaa.

Onpa maailma suuri ja me olemme niiiiin pieniä. Munamme mahtuivat neliösentin alueelle.

Ovatko kaikki jo koolla, olisi jo vähän nälkä. Eikun syömään.

Ensimmäinen ateria kurjenmiekan lehdellä maistui. Seuraavana päivänä pikkuiset olivat häipyneet omille teilleen.

Katajanmarjat maistuvat

2010-09-05T15:53:00.000+03:00

Selasin valmiiksi pienennettyjä kuvia blogiin-kansiossani, totesin siellä olevan ainakin 40 postaamatonta kuvaa iloisessa sekamelskassa. Osan kuvista jo poistin, mutta en kaikkia hennonut.

Postailen nyt näitä jämäkuvia aina, kun ehdin. Ekana oravanpoikasten erikoinen ravinto. Katajapuskassa ruokaili kaksi oravanpoikasta, ihmettelin syövätkö ne neulasia vai marjoja. Kuvat on otettu todella kaukaa ja kropattu sitten eli ovat vähän epäselviä. Kuvista huomaa, että marjat kelpasivat näille kurreille, muutaman päivän sisällä olivat tyhjänneet koko pensaan.

Veimme linnunpähkinöitä katajien lähelle ja nekin tekivät kauppansa. Emoa ei näkynyt, olikohan jo lähtenyt omille teilleen. Olen nämä pienokaiset nähnyt puissa telmimässä myöhemminkin. Toivottavasti näen heidät vielä lintulaudallakin talvella.