Sain tämän tunnustuksen Sirpalta, kiitos Sirpa, saan aina näistä tunnustuksista iloisen mielen:)
Tunnustuksen saajan pitää "tunnustaa" viisi heikkouttaan...mitäh, eihän minulla ole yhtään heikkoutta! Ei vaineskaan, kyllä niitä löytyy roppakaupalla:
1. Pahin heikkouteni on makeanhimo, kaikki kelpaa, suklaa, keksit, mustikkamunkit, Aino suklaajäätelö, nam. Tosin olen 10 päivää sitten liittynyt karppaajien sankkaan joukkoon, joten tämä pahe on nyt vähäksi aikaa selätetty.
2. Toinen heikkouteni on liikunnan vieroksuminen, olen oikea sohvaperuna. Tosin karppaaminen on antanut uutta energiaa ja kevätkin lähestyy, joten kameran kävelyttäminen lisääntyy päivä päivältä.
3. Saamattomuuttani pidän myös pahana heikkoutena. Suunnittelen kyllä kaikenlaista, mutta harvemmin saan mitään toteutettua.
4. Olen aamu-uninen ja menetän siten monta ihanaa valokuvausmahdollisuutta.
5. Olen joskus kateellinen, vaikka en sitä helposti myönnä edes itselleni.
Enpä tätä tapani mukaan jaa eteenpäin, koska en osaa päättää, kenelle sen jakaisin (päättämättömyys kuuluu myös heikkouksiini). Kukin voi itsekseen mietiskellä paheitaan ja heikkouksiaan, oikeastaan se onkin ihan tervetullutta pohdintaa välillä.
Iloisia ja aurinkoisia kevätpäiviä kaikille!!
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Kivat vastaukset löysit itsestäsi.
VastaaPoistaTuo makeanhimo löytyy tältäkin suunnalta,
eritoten lakritsi on heikkouteni.
Tuossa kuvassasi ikäänkuin lumi poreilisi.
Mukavaa perjantain jatkoa!
Onnea tunnustuksesta ja ihanaa viikonloppua ♥
VastaaPoistaSirpa, mietin aina, mistä makeanhimo johtuu, kun kaikilla ei sitä ole, onko se opittu tapa vai voisiko olla kyse jonkin vitamiinin ja hivenaineen puutteesta.
VastaaPoistaHauskaa viikonvaihdetta!
Elisa, kiitos samoin sinulle aurinkoista viikonloppua♥
Sohvaperunana oleminen ei ole pahe:) Kivaa aurinkoista viikonloppua.
VastaaPoistaEnkulin käsityöt, samoin sinulle aurinkoisia päiviä, meillä on onneksi niin monta sohvaperunaa, mutta vain yksi sohva, että väkistenkin välillä on tehtävä muuta:))
VastaaPoistaOnnea!
VastaaPoistaLahjaksi saatu ilo pitäisi pystyä jakamaan eteenpäin. Vaikeata oli itsellenikin, kun olisin jakanut kaikille lukijoilleni ja myös heille joita luen. pienen pähkäilyn jälkeen aina viisi löytyy.
Ideahan on kannustaa toisia ja kasvattaa ystävä piirin henkeä.
Onnea ansaitusta tunnustuksesta!
VastaaPoistaMinä muuten tunnistan myös itseni ainakin tuosta kohdast 4. varsinkin näin keväisin alan aina oikein oikein treenata aamuheräämistä että pääsee aamu-unisuudesta eroon, muuten menevät vuoden ihanimmat aamut sivu suun.
Aikatherine, kiitos, täytyypä seuraavalla kerralla yrittää pähkäillä, se on vain niin vaikeaa joskus:)
VastaaPoistaHauskaa viikonloppua sinulle:)
Uuvana, kiitos, ensi viikonloppuna vaihtuu kesäaika taas ja menee hetken aikaa ennekuin tottuu heräämiseen. Toisaalta on tosi mukavaa, kun illat alkava olla valoisia:)
Minä se kehua rötöstelin itteäni vahvuuksillani....no allekirjoitan kyllä useammat Sirpan ja sinun heikkoudet itsellenikin. Ja suklaa niistä yksi pahin heikkouteni. Sinä kirjoitit niin rennosti, minä vähän jäykistelin, heh heh.
VastaaPoistaIhanaa viikonloppua sulle ystäväin.
Onnittelut Manteli ♥
VastaaPoistaIhana, huomaan samoja asioita itsestäni, siis tuo päättämättömyys varsinkin, minun pitäs myös ottaa tunnustus unohdin sen, kun Kirsti sen laittoi.
Ja muitakin asioita, kiva verrata ja mukava lukea, nämä on mukavia :)
Laventeli, joo, ihmettelin itsekin rentoa kirjoitusta, sen täytyy olla karppaamisen ansiota, on huomattavasti pirteämpi olo kuin aiemmin sokerihumalassa, vatsakivutkin ovat hellittäneet;)
VastaaPoistaRentouttavaa viikonloppua sinulle, Laventeli:)
Seijastiina, kiitos, on näitä kiva vertailla, kaikilla vähän erilaisia, mutta monet tuntuvat tykkäävän ainakin suklaasta♥
Muut heikkouvet löysin itestäin, mutta tuo kakkonen ei istu kyllä minuun ollenkaan. Kun oon liikunta ja ulkoiluhullu, mutta kaikki muut kyllä. Onnittelut tunnustuksesta, olet sen ehdottomasti ansainnut.
VastaaPoistaOnnea tunnustuksesta:)
VastaaPoistaNenunen, kiitos, joo, nuorempana kyllä tuli hiihdeltyä ja samoiltua metsissä, en tiedä, mihin se unohtui. Nyt kun haluaisin taas kävellä pisempiä lenkkejä, isovarpaan nivelrikko estää nämä aikeen. Pitää nyt vain odotella, että helpottaa:)
VastaaPoistaPitsit sekaisin, kiitos:)
Manteli ,sinulle on minun blogissani haaste ♥
VastaaPoistaHöh, olin kommentoinut, mutta eipä se ollutkaan tänne jäänyt; olen välillä niin nopea, että katoan jälkiä jättämättä...
VastaaPoistaMut, olen kyllä vaistonnut meissä sukulaissieluisuutta ;-) Aamu-uninen en ole, mutta jossain määrin kaikkea muuta keromaasi.
Mags, aamu-unisuuden kyllä mielelläni vaihtaisin johonkin muuhun heikkouteen, olisi ihana nauttia aurngonnoususta kesäaamuna:)
VastaaPoista