Susannalta sain tämän haasteen, kiitos paljon Susanna:) Haaste on käynyt minulle ennenkin, joten en voi laittaa samaa kuvaa. Haasteeseen kuuluu laittaa neljännen kansion neljäs kuva, laitankin sitten viime vuoden neljännestä kansiosta neljännen kuvan. Kuva ei ole tarkka, koska se on otettu niin kaukaa ja cropattu sitten. Kuvassa kaksi valkohäntäkaurista, säilytin kuvan sen kesäisen tunnelman vuoksi, ihana kesäkuun vihreys ympäröi kauriita. Tämä haaste on kierrellyt jo niin monessa blogissa, etten sitä jaa eteenpäin, mutta halutessasi voi ottaa haasteen vastaan, ole hyvä. Ihanaa toukokuuta kaikille!
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ihanaa vehreyttä, tuon kaiken kauniin unohtaa talven valkoisuudessa. Harvinaista varmaankin saada kameroitua kauriita?
VastaaPoistaOnpa tosiaan kaunis herkkä kuva.
VastaaPoistaLaventeli, kohta tuo vihreys on taas täällä, kauriit käyvät harvoin pellollamme ja pysyttelevät aina kauimmaisessa kolkassa. Tuulen ollessa sopiva kauriit eivät huomaa kuvaajaa, jos liikkeet ovat hitaita.
VastaaPoistaSirpa, kiitos, tunnelman vuoksi säästin kuvan, vaikka tarkkuus on vähän niin ja näin.
Ollappa kesä ja kärpäset! :)
VastaaPoistaPiia, kärpäsiä jo onkin näkynyt, kesästä ei tänä aamuna ollut tietoakaan:)
VastaaPoistaIhanan lämmin vihreys tuossa kuvassa ympäröi peuroja, ihana kuva tuo on!
VastaaPoistaVai oliko ne kauriita :D
Leppoisaa toukokuuta ja lempeää kesän odotusta
t
seijastiina
Seijastiina, kiitos, nykyään heitä kutsutaan valkohäntäkauriiksi, valkohäntäpeura-sana on silti tutumpi.
VastaaPoistaIhanaa toukokuuta sinulle!
Ihanaa rauhaa henkivä kuva...
VastaaPoistaKuvassa huokuu kesän uhkeus runsaimmillaan. Valkohäntäpeurat tekevät kuvasta jollakin tavalla satumaisen. Epätarkkuudesta viis, kuvassa on kaikki kohdallaan ja mielikuvitus hoitaa loput.:)
VastaaPoistaKati, kiitos, kohtahan saamme taas nauttia vihreästä maisemasta, ihanaa.
VastaaPoistaPitsit sekaisin, kiitos, minulla on näitä vähemmän onnistuneita otoksia paljon, olen ne säästänyt tunnelman, jonkin värisävyn tai muodon takia. Kuvaa katsoessani muistan minkälainen mieliala, tunnelma tai esim. sää silloin oli.
Oio, olet saanut peuroja kuvaan. Usein olen yrittänyt, onnistumatta. Kuvassasi vehreä, satumainen, kiva tunnelma.
VastaaPoistaValokki, kiitos, tunnelman vuoksi säästin tämän kuvan. Ihanaa viikonloppua sinulle:)
VastaaPoistaAh kesä...näkis vaan onneksi edes netissä;)
VastaaPoistaKylläpä onkin rehevän vehreää, oikein sydänkesän kuva. Juuri nyt on niin kirkas ja raikas kevään kellanvihreä vasta tulollaan, ettei osaa äkkiä edes kuvitella miten pian ollaankaan taas noissa väreissä.
VastaaPoistaAri, kohta ainakin täällä vihertää, on luvattu mukavan lämmintä säätä ensi viikoksi.
VastaaPoistaUuvana, toukokuu on silti lempikuukauteni ja kyllä olen nauttinutkin tänään lämpöisestä säätä. Tulin juuri pihalta ja olen vähän pöllämystynyt. EN huomannut pihatiellä kyytä ja meinasin melkein astua päälle, onneksi käärme sihisi. Aikaisemmin tänään kuvasin parittelevia kyitä muutaman metrin päässä, olikohan tämäkin luikero menossa karkeloihin:)
Minäkin yritin kännykälläni ottaa mielestäni täällä rannikolla aika harvinaisen peurakauriskuvan, mutta eihän se zoomaa mitään eikä tarpeeksi, joten ihailin niitä nyt tästä. Se on kummasti levennyt myös näille leveysasteille, jopa siinä määrin on jo ihan metsästettävä eläin.
VastaaPoistaKyyt ovat vasta heräilleet ja kylmyys niitä vielä kangistaa ja tämä parittelukin tekee ne tyhmiksi joten niihinkin voi törmätä juuri nyt, vaikka kesällä niitä ei juuri näekään.
Mustaleski, Valkohäntäkauriita on ollut täällä jo kauan ja muutamana vuonna olemme saaneet ihailla pieniä metsäkauriitakin, ne vasta söpöjä ovat.
VastaaPoistaEilenkin näin kaksi kyytä, toinen raukka oli jäänyt auton alle.
Herkkä hetki, herkkä kuva!
VastaaPoistaKiitos kun jaoit :-)
Susanna, kiitos vaan haasteesta, oli kiva selailla vanhoja kansioita.
VastaaPoista