perjantai 29. huhtikuuta 2011
Tunnustus
Sain näin komean pokaalin Nenuselta, kiitos vain Nenunen. Tunnustuksen saajan on paljastettava vähän lisää itsestään, peräti kahdeksan totuutta. Voi tulla vähän toistoa, en muista mitä olen jo kertoillut itsestäni.
1. Synnyin Ruovedellä v. -56, äitini meni synnytyslaitokselle perjantaina ja synnyin vasta sunnuntaina, eli koville otti maailmaan tuloni:)Vanhempani viettävät eläkepäiviään Visuvedellä ja voivat oikein hyvin.
2. Vaarini oli ihastunut Armi-nimeen ja vanhempani taas tykästyivat Hannele-nimeen. Vaarilla oli luja tahto ja niin minusta tuli Armi Hannele. Vanhempani kutsuivat minua Hanneleksi ja vaari Armiksi, näin jatkui jonkun aikaa, lopuksi vaari huomasi joutuneensa vähemmistöön ja niin kutsumanimekseni sitten tuli Hannele.
3. Minulla on vain yksi veli, viisi vuotta minua nuorempi. 12 ensimmäistä vuotta asuimme saaressa, veljeni kanssa leikimme sitten vuorotellen pikkuautoilla ja nukeilla, koska muita kavereita ei ollut.
4. Avioiduin v. 75 eli kohta tulee 36 vuotta yhteiseloa. Neljä ihanaa lasta on siunaantunut, kaksi nuorempaa asuvat vielä kotona.
5. Lapsenlapsiakin on jo 4 ja tämä neljäs onkin varsin tuore tapaus. Pieni tyttövauva syntyi vanhimman poikani perheeseen tänä aamuna klo 01.01., eikö olekin ihanaa♥
6. Eristäytynyt elämä saaressa teki minusta vähän ujon ja en saanut koskaan kovin hyviä ystäviä. Ainut hyvä lapsuudenystävänikin muutti Ruotsinmaalle koulun loputtua.
7. Toisaalta elämä saaressa antoi mahdollisuuden tarkkailla luontoa ja elää luonnon ehdoilla. Luonto onkin minulle kovin tärkeä.
8. olen suhteellisen tyytyväinen elämääni, yritän nauttia tästä hetkestä, menneitä en yleensä murehdi, mutta tulevat joskus mietityttävät.
Enpä tätä nyt osaa eteenpäin jakaa, jos haluat raottaa salaisuuksien verhoa, niin ota tämä komea pokaali mukaasi.
Hauskaa Vappua!!
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Tämä on mukava tapa raottaa salaisuuksien verhoa:) Ihan vähän käy kateeksi tuo lapsenlasten määrä, meillä kun niistä ei ole tietoakaan.
VastaaPoistaYksi työkaverini sai syksyllä ensimmäisen lapsenlapsensa samaan aikaan, kun jäi eläkkeelle 62-vuotiaana. Tuli kaksoset, joilla oli koliikki, ja mummia tarvittiin puoli vuotta joka ikinen päivä hoitoapuna.
Katriina, viepä tästä pokaali blogiisi, olisi kiva lukea sinusta jotain mukavaa. Joo, olen onnekas, lastenlapsia on mukavasti, tänään syntyi ensimmäinen tyttö. Kyllähän lapset välillä ovat hoidossa mummulassa, onneksi ovat olleet terveitä.
VastaaPoistaOnnea siis tuoreesta lapsukaisesta Mummolle ;-D
VastaaPoistaKiva lukea sinusta, tuli tässä uuttakin!
Uskonpa hyvinkin, että nuo saaressa vietety vuodet muovasivat pientä ihmisenalkua melkoisesti sekä antoivat hyvät eväät elämälle. Valoisaa ja mukavaa Vappua.:)
VastaaPoistaMags, kiitos, tänään näemme pienen vauvelin, päästävät sairaalasta jo kotiin. Hauskaa Vappua!
VastaaPoistaPitsit sekaisin, no jalat pysyvät tukevasti maassa saarielämän jälkeen, se oli aika rankkaa elämää ja niukkaakin. Mietin silti, jos olisin asunut ihmisten ilmoilla, olisiko minusta tullut sosiaalisempi, elämä oli niin itseriittoista siellä saaren yksinäisyydessä.
Hauskaa Vappua!
Oi ihanuus ;) Vauvat ovat ihania! Sinulla on oikeat onnenpäivät siellä! Mieheni sisko teki vielä iltatähden pari vuotta sitten, eli juuri samanikäisenä kuin minä olen nyt. Olisihan se ihanaa, mutta aika rankkaa ;) Odottelen mieluummin juurikin mummutettavia, mutta toivon, että siihen menee vielä hieman aikaa! Ihanaa vapun aikaa ja nauttikaa vauvelista ♥
VastaaPoistaElisa, kävimme juuri katsomassa vauvaa, oli pieni ja ihana, sain pitää sylissäkin häntä. Monta pientä haukotusta häneltä pääsi, vauvat tuoksuvat ihanalta.
VastaaPoistaHauskaa Vappua!
Onnea monestakin syystä. Vauvasta eniten. Vauvat ovat ihania. Odotan kieli pitkällä lapsenlapsia, vaikka tiedän, että niin ei saisi tehdä. Adoptioäitinä olen mielestäni ihan oikea mummo niille : D
VastaaPoistaOlen vähän ujo kuten sinäkin, kun asuimme maalla ja nuorimpana jäin sitten yksikseni. Olen kuitenkin vakuuttunut, että kaikkien ei tarvitse olla niin sosiaalisia ja "meillä hiljaisilla" on runsaasti muita avuja ja kyky nähdä elämässä asiat eri tavalla.
Tulit taas tutummaksi :)
VastaaPoistaPaljon onnea pienen tyttövauvan isovanhemmille!
Ajattele Manteli, siulla on nyt 90 uutta ystävää :D
Iloista Vapunpäivää!
Eläköön 50-lukulaiset silloin tuli paljon hyviä vuosikertoja ;) Mukavaa Vappua
VastaaPoistaKuin myös 50-luvun vuosikertaa ja onneksi näin moni meistä harrastaa kameraräpläystä. Hauskaa Vappupäivää!
VastaaPoistaOnnittelut uudesta suvun pikkuprinsessasta.
VastaaPoistaOlisi ihanaa, kokea tuo onni jonain päivänä.
Oikein iloisia toukokuun päiviä sinulle
Manteli.
Ensiksikin, kovasti onnitteluja uuven lapsenlapsen johdosta. Toiseksi, olipa jännää lukea "paljastuksiasi". Ollaan niin uusia blogi-tuttuja, että kaikki oli uutta:) Kolmanneksi, hyvää alkavaa viikkoa:)
VastaaPoistaOnnea pokaalista!
VastaaPoistaSinulla on ollut erityislaatuinen lapsuus, saaressa asuessa. Onhan siinä omat varjopuolensakin, niinkuin sanoit, leikkikaverien puute jne., mutta toisaalta olet varmasti saanut tilalle jotakin josta monet muut voivat vain haaveilla, erityisen luontosuhteen. Se on hieno ja arvokas asia.
Mayo, kiitos onnitteluista, mukava, että tuli tyttövauva välillä, meidän suvussa on paljon poikia. Sisustan jo mielessäni nukkekotia pikkuiselle:)
VastaaPoistaOlen samaa mieltä ujoudesta, ei kaikkien tarvitse olla niin rohkeita, enkä ole juurikaan kärsinyt tästä olotilasta, pidän yksinolosta ja onhan minulla ihana perhe.
Vikki, kiitos onnitteluista, huomenna pitää kyllä mennä vauvaa katsomaan, tuli jo ikävä pientä tuhisijaa.
Kaikki ihanat blogiystävät ovat kyllä suunnattomasti piristäneet elämääni ja tuoneet vähän rohkeutta oikeassakin elämässä.
Ari, joo, viiskytlukulaiset jyrää:)) Hauskaa Vapunpäivän iltaa, hurjan kylmää oli tänään.
Pipsa, kameraharrastus on kyllä mukavin harrastus ikinä ja tulee sitä pakollista liikuntaakin:) Hauskaa Vappu-iltaa!
Sirpa, kiitos onnitteluista, tämä pikkuinen antaa meille isovanhemmille monta onnen hetkeä.
Samoin sinulle kuvauksellista ja ihanaa toukukuuta!
Nenunen, kiitos onnitteluista, osa paljastuksista olikin uusia. Ihanaa keväistä toukokuuta sinulle!
VastaaPoistaUuvana, kiitos, luulen, että yhä edelleen valitsisin lapsuuden saaressa juuri luontosuhteeni tähden. Meidän koko perhe oli kiinnostunut luonnosta ja opin paljon vanhemmiltani sellaista, mitä koulussa ei opetettu. Koulumatkat tietenkin venyivät, kun unohduin tarkkailemaan milloin mitäkin eläintä tai ihastelemaan kasveja.
Onnea tuoreelle mummulle! Minulla ei ole vielä lapsenlapsia, mutta ehkä joskus.
VastaaPoistaBlogissani on haaste odottamassa sinua :-)
VastaaPoistaLaventeli, kiitos onnitteluista, kyllä sinäkin varmaan tulevaisuudessa koet mummeuden onnen:)
VastaaPoistaSusanna, kiitos, käyn katsomassa:)
Onnittelut tunnustuksesta Manteli!
VastaaPoistaVauvasta jo onnittelinkin, on ihanaa varmasti olla mummo, ehkä, en tiedä vielä ...♥
Seijastiina, kiitos onnitteluista, kävimme vaavia katsomassa tänään, nyt näin tummat hiuksetkin, kaunis vauva on, ihana pieni mutrusuu♥
VastaaPoistaOnnea vauvalle ja perheelleen, sitä tässä elämässä tarvitaan. Minullakin on neljä lastenlasta, vaikka lapsia vain kaksi joten ihan hyvin ovat itäneet (naurua) Onnittelut mummollekin kauniista mutrusuusta:)
VastaaPoistaMustaleski, kiitos, välitän onnittelusi. Sinulla on yhtä paljon lapsenlapsia kuin minulla,nämä neljä ovat kahden vanhimman lapseni "itämiä". Vaavi kaunistuu päivä päivältä, tänään on taas pakko päästä katsomaan häntä:)
VastaaPoista