maanantai 15. marraskuuta 2010

Haaste: Jotakin minusta

Kaarnikka haastoi minut lapsuudenmuisteloihin. Luulin ensin, että muistot ovat jo haalenneet lähes olemattomiin. mutta yllättävaän paljon mielen sokkeloista kaikkea löytyi.

Tässä kuvassa olen noin 2-vuotias























1. Mitä vastasit pienenä kysymykseen - Mikä sinusta tulee isona?

Piirtelin pienestä pitäen mielelläni ja suunnittelin nukeilleni vaatteita. Taiteilija tai muotisuunnittelija olivat varhaisimpia mieliammattejani, myöhemmin muistelen haaveilleeni jostain luonnontutkimiseen liittyvästä ammatista.

2. Mitkä olivat sarjakuvien/piirrettyjen lemppareitasi?

Kun en vielä osannut lukea, istuin vaarini polvella ja hän luki minulle Pekka Puupää- sarjakuvakirjaa. Aku Ankkoja luin sitten itsekseni. Muista myös lukeneeni aikakauslehtien sarjakuvia, Mustanaamio oli jännin.

3. Lempileikkejäsi?

Leikin tyttökaverini kanssa aina barbie-nukeilla, järjestimme missikisoja, häitä, tanssiaisia ja kaikkea mahdollista. Asuimme saaressa ja leikkikavereita oli vähän, piilosta ja hippaa leikimme isommalla joukolla.
Pikkuveljeni kanssa leikimme "telttaretkeä", teimme lakanoista ja peitoista teltan keskelle makuuhuonetta ja joskus nukuimmekin siellä.

4. Parhaat synttärisi ja miksi?

Olen syntynyt marraskuun loppupuolella, eikä kelirikon vuoksi useinkaan tullut vieraita. Kerran kuitenkin oli kestävä jää ja pari koulukaveriani tuli kylään. Muistan, kuinka heitä pelotti, koska jäällä ei ollut yhtään lunta ja se näytti niin ohuelta ja pelottavalta.

Äitini oli tehnyt täytekakunkin ja monta pientä pakettia odotti minua koulusta tullessamme. Olimme aika varattomia, mutta oli silti ihanaa availla sanomalehtipaperiin käärittyjä pikku lahjoja. Muistan saaneeni äidin kutomat lapaset ja sukat, punaisen lettinauhan, makeisia.

5. Mistä urheilusta pidit/harrastit?

Urheilua en varsinaisesti harrastanut, mutta hiihtäminen oli mukavaa ja vähän pakollistakin saaren lapselle. Kesäisin uiminen oli kivaa ja mielelläni myös juoksentelin saaren polkuja.

6. Ensimmäinen musiikki-idolisi?

Älkää nyt naurako, mutta hän oli kaunisääninen Mauno Kuusisto. Mummuni palvoi Mauno Kuusistoa ja aina toivoi, että radiosta kuulisi kappaleen: Kertokaa se hänelle.
Olen ollut aina vähän pikkuvanha, enkä lasten lauluista ole välittänyt. Myöhemmin tulivat sitten Hurriganesit ja CCR ym rokkibändit.

7. Paras joululahjasi/muu lahja, jonka olet saanut?

Muistan pienet punaiset nukenrattaat, joita lykkäsin koko jouluaaton, niin etten syömäänkään malttanut mennä. Lukemaan opittuani sain kirjan - Pikku naisia- joka on minulla vieläkin tallella.

8. Mitä olisit halunnut elämässäsi tehdä, jota et ole vielä tehnyt?

Olin noin 5-6-vuotias, kun vaari osti meille ihmeaparaatin - television. Ihmeellinen luonto oli lempiohjelmani, siinä näytettiin Afrikan eläimiä. Silloin toivoin joskus matkustavani Afrikkaan näitä ihmeellisiä eläimiä katsomaan. Toiveeni ei koskaan toteutunut, nyt se ei tunnu niin tärkeältä, koska löydän täältä kotoisesta Suomesta aivan yhtä ihania eläimiä ja kasveja.

Olipa kiva muistella lapsuuttaan, sitä ei useinkaan enää tule harrastettua.
Seuraavaksi haaste lähtee Vikille.

18 kommenttia:

  1. Ihana muistelo Manteli ♥

    Kaunis kuva, herttainen pikku tyttö :)

    Olen unohtanut omassani tuon muotisuunnittelun, se oli minullakin ,piirtelin paljon ja tein asuja paperinukeille ja muutenkin vaan piirsin vaatteita.

    Pitäs alkaa harjoitella piirustusta, vieläkö sitä osaa, niin joku kerta kokeilla :)

    Mukava oli lukea postaustasi ♥

    Mukavaa viikkoa ja iloa arkeen, jokos se tauti muuten helpottaa?

    VastaaPoista
  2. Ihana postaus! Sinäkin innostuit muistelemaan ihan kunnolla. Saaressa oli varmasti omanlaistaan asua. Piirtäminen ja paperinuket eivät tulleet minulle mieleen, mutta nehän olivat tärkeitä siihen aikaan.
    Kuvasi on kiva!

    VastaaPoista
  3. Hieno kuva, oi! Ja tosi mukava muistelu, minä unohdin että mekin piirrettiin paperinukeille vaatteita itse. Kerran isän työkaveri antoi meille ison pinon Apu-lehtiä, joissa oli kaikki paperinuket tallella. Se oli onnenpäivä!

    VastaaPoista
  4. Seijastiina,kiitos, taisi olla monen tyttösen mieleen tämä vaatteiden suunnittelu paperinukeille:) Teini-iässä suunnittelin omat vaatteeni ja äitini ompeli ne, muotivaatteet olisivat olleet liian kalliita meille. Äitini on taitava ompelija, monet ihanat luomukset hän väsäsi.

    Piirtämistaito on pahasti ruostunut minulla, tyttäreni piirtää paljon paremmin nykyään.

    Flunssa alkaa hellittää otettaan onneksi, yöllä tulee vielä yskänpuuskia ja päivisinkin vähän, mutta voiton puolella ollaan, jippii!

    Katriina, kiitos, kiva oli muistella ja tekstiä tulikin sitten paljon. Saaressa oli ihana asua, vasta teini-iän kynnyksellä aloin kapinoimaan yksinäisyyttä vastaan. Ollessani 12-vuotias muutimme mantereelle, oli muuten ylellistä nähdä iltaisin kahden naapurin valot:)

    Elisa, kiitos, muistan itsekin aina odottaneeni lehteä saadakseni uuden paperinuken. Kesävieraanamme asuneet helsinkiläistytöt osasivat piirtää hyvin ja heiltä sain monta itsepiirrtettyä nukkea ja vaatetta, se oli ihanaa.

    VastaaPoista
  5. Olen nyt lukenut useampien muisteloita ja niiden kautta muistanut jotain omastakin lapsuudesta, sellaista mitä en muistanut aktiivisesti ennen tätä. Hassua miten uinuvia ne muistot onkaan...

    VastaaPoista
  6. Mags, minun kävi samoin. Muistan sitä mukaa lisää asioita, kun luen muiden muisteloita. Tämä haaste oli mukava tapa tehdä matka lapsuuteen:)

    VastaaPoista
  7. Ihania muistoja, näitä toisten muisteluja lukiessa tosiaan muistaa lisää asioita omastakin lapsuudesta :)
    Itse myös muistin vasta nyt, että ne muotisuunnittelijahaaveet oli itselläkin. Harrastin muutenkin paljon piirtämistä ja vaatteitakin suunniteltiin innokkaasti, suunnittelija Tarja Vuokko oli idoli :D

    VastaaPoista
  8. Risusydän, tämä haasteeseen vastaaminen jäi vähän päälle. Eilisillan jälkeen olen useaan otteeseen muistellut lapsuuttani. Muistot tulevat sellaisina välähdyksinä ja tilannekuvina mieleeni, mitään ei muista kovin tarkasti. Aika hassua tutkia omaa sisintään:)

    VastaaPoista
  9. Hehee, minun teini-idolini oli bassolaulaja Martti Talvela :D
    Kiva lukea näitä tarinoita.

    VastaaPoista
  10. Pipsa, oiva idoli sinulla, hänestä lähtee ääntä. Näihin tarinoihin innostuu, toivottavasti haasteketju jatkuu vielä kauan.

    VastaaPoista
  11. Ihana muistelu sinulla. CCR oli minunkin suuri rakkauteni ;)

    VastaaPoista
  12. Kaarnikka, kiitos. Minulla on vieläkin CCR:n yksi vinyyli tallella menneiden aikojen muistoksi:)

    VastaaPoista
  13. Olitpa sinä kaunis - jo silloin : )

    VastaaPoista
  14. Mayo, kiitos, lapset ovat aina nättejä. Nykykuvaani en esille hevin laita, naama on vielä pyöreämpi kuin lapsena;D

    VastaaPoista
  15. Ihania lapsuusmuistoja :)

    Jännästi tuli omat lapsuudenaikaiset tunnelmat mieleen. Silloin ei paljoa tarvittu siihen, että päivästä tuli erityisen kiva ja onnellinen.. Mitenhän tuon ihanan olotilan sais takas.. :))

    VastaaPoista
  16. Kati, kiitos, kivaa oli ilman hienoja leluja ja harrastusvälineitä. Lapset käyttivät varmaan enemmän omaa mielikuvitustaan ja keksivät leikit vaikka mistä. Nykyään lapset istuvat leluvuoren keskellä ja silti sanovat: Ei oo mitään tekemistä.

    VastaaPoista
  17. Ihanat muistelut. Minulla tuli myös oma lapsuus mieleen. Samaan tapaan käytimme mielikuvitusta, ei tarvittu erikoisia vempaimia tai leluja. Hellunen kuva:)

    VastaaPoista
  18. Valokin värsyjä, kiitos. Haikeana muistelen lapsuuttani, voi kun voisi palata ajassa taaksepäin ja viettää vaikka yhden ihanan kesäpäivän lapsuuden maisemissa.

    VastaaPoista