tiistai 23. helmikuuta 2010

Karvajalkoja

Vuosia sitten, kun hankin ensimmäisen digikamerani, viehätyin lähikuvauksesta. Ryömin pienen pokkarini kanssa pitkin pusikoita ja kuvasin kaikenlaisia ötököitä hämähäkistä hyttyseen. Hämähäkit ovat kiehtovia otuksia, vaikka en haluaisi sellaisen kävelevän niskassani. Niitä on helpompi kuvata, koska ne eivät lennä pois. Kukkahämähäkit ovat mestareita naamioitumaan, joskus vain vähäinen liike kukassa paljastaa ne. Muistan lukeneeni joskus, että ne osaavat vaihtaa väriä kasvin mukaan.  Odotan jo innolla kesää, että pääsen taas ötökkäjahtiin.
Lähettänyt klo

7 kommenttia:

  1. Vikki24. helmikuuta 2010 klo 11.57

    Täällä taas ihastelen. Ihan loistavia kuvia. Jospa miekin oppisin tuolla uudella digikamerallani ( Canon EOS 450D ) ottamaan edes tuonsuuntaisia kuvia. Kiitos taas silmänruoasta :)

    VastaaPoista
  2. kesän taikaa24. helmikuuta 2010 klo 15.29

    Hienoja kuvia karvajalasta, ihan symppishän tuo on. Sinulla on kuvauksellinen ote, on hienoja kuvakulmia ja näistä löytyy tunnelmaa.

    VastaaPoista
  3. Manteli24. helmikuuta 2010 klo 16.59

    Kiitokset taas kannustavista kommenteista. Kyllä tämä kuvaaminen on joskus vaikeaa, ehkä 1% otetuista kuvista tulee talletettua.
    Vikille: Nämä kuvat on otettu EOS 400D:llä eli sulla on uudempi versio. Objektiivina lähikuvauksessa yleensä Canonin 100 mm 2.8 USM.

    VastaaPoista
  4. irma14. maaliskuuta 2010 klo 22.46

    Hämikset ovat kiehtovia kuvauskohteita myös (mikäpä luonnossa ei sitä olisi...). Samaa mieltä Pehmyt piirron kanssa, sinulla on jänniä kuvakulmia, ikäänkuin eläydyt kuvattavan maailmaan.

    VastaaPoista
  5. Manteli15. maaliskuuta 2010 klo 8.01

    Kiitos, Irma. Haluaisin saada näkyviin hämisten silmät eli mieluusti kuvaan niitä edestäpäin. Joskus vaan on tyydyttävä mihin vaan kuvakulmaan, koska hämppy ei useinkaan ole yhteistyöhaluinen.

    VastaaPoista
  6. seijastiina9. syyskuuta 2010 klo 6.33

    Upeita otoksia, olet tosi taitava.
    Minulla on paljon harjoitusta vielä, enkä sittenkään yllä varmasti sinun tasollesi, mutta intoa kyllä löytyy, kesällä mukavaa tekemistä ötökkäjahti :)

    VastaaPoista
  7. Manteli9. syyskuuta 2010 klo 14.03

    Kiitos, Seijastiina. Pikkuhiljaa olen opetellut ja useimmat kuvat vieläkin epäonnistuvat. Otan ötökästä aina 5 - 20 kuvaa, yleensä pari niistä onnistuu jotenkin. Jalusta on hyvä apuväline näin pieniä kuvatessa, vaikka keljuttaakin kiskoa sitä mukanaan. Nämä kuvat ovat pari kolme vuotta vanhoja, tuntuu kuin olisivat parempia kuin tänä kesänä otetut, en tiedä mistä johtuu.
    Ötökköjahti on mieluista puuhaa ja siinä tulee huomaamatta vähän liikuntaakin. Kyllä sinä opit, paljon vaan otat kuvia.

    VastaaPoista

Tilaa: Lähetä kommentteja (Atom)