lauantai 4. syyskuuta 2010

Sieniretkellä

Alkuviikolla vietimme yhteisen lomapäivän. Kipeän polveni vuoksi olen välttänyt metsässä kävelyä, mutta kantarellien kutsu oli niin voimakas, että polvesta viis. Kameran otin mukaani eläinten varalle. Hirvikärpästä kummempaa otusta ei näkynyt, mutta kaikenlaista muuta kuvattavaa löytyi:

Herkkutatteja löysimme muutaman

Punikkitatteja löysimme enemmän, vain pienimmät pääsivät herkkutattien seuraksi koriin.

Kauniit kolmoset

Kantarellipaikalta löytyi kypsiä puolukoita, olin niin keskittynyt kuvaamiseen, että en ehtinyt lainkaan kantarelleja kuvaamaan.

Tämä ei taida kelvata syötäväksi, mutta komean kupin siitä saisi koverrettua.

Kotiin palatessamme astelimme satumetsän läpi.

Sammal näytti aivan vihreltä pumpulilta.

Satumetsässä kasvaa lumottuja sieniä, joita ei pidä kerätä koriinsa.

Nämä lumotut sienet tunnistaa valkeista pilkuistaan.

Satumetsän pienimmät olivat vain puolukan kokoisia, nekin jätimme rauhaan.

Kukkulan kuningas

Hikisen reissun jälkeen putsasin kantarellit pitäen samalla esitelmän miehelleni, joka ei ollut siivonnut kantarelleja jo paikan päällä:(

Ihanan lomapäivän päätteeksi lähdimme mökille saunomaan. Matkalla ihmettelimme "outoa lintua".

Arvelemme sen olevan keltasiipiliitäjä, miespuolinen:D

Auringonsäteet leikkivät saunasavuissa, olo on raukea

Saunan lämmetessä ehdin vielä kuvata kehnäsienen

punalakkiset haperot

sekä tämän valtavan kokoisen haarakkaan

eikä päivääkään ilman pitkäkoipisia

Tulipa oikein jättipostaus, mutta tähän antoisaan lomapäivään mahtui niin paljon kaikkea kivaa. Hauskaa viikonvaihdetta teille kaikille ja hyviä sienireissuja!

17 kommenttia:

  1. Huiman hieno satumetsä! Ja nam sieniä! Upea päivä teillä, kanttarelleja ei ihan joka nurkalla kasvakaan : )

    VastaaPoista
  2. Kyllä oli hieno reissu! Sienikuvasi ovat valtavan kauniita, ainakin tällaisen sienihullun mielestä.

    Metsä on minusta rauhoittava ja turvallinen paikka. Ja tuollainen satumetsä on ihmeellinen, mielikuvitus alkaa heti laukata.

    Tuota oliota taivaalla meidän huusollissa sanotaan Perskärpäseksi. Sillä on tosi kelju ääni, varsinkin siinä yhdentoista aikaan kesäiltana. Ja oli sellainen taivaalla vielä viime viikollakin, taitavat nousta tuosta läheltä.

    VastaaPoista
  3. Pitkä postaus mutta laadun huomioon ottaen aika ei käynyt pitkäksi :D
    Tykkään eniten varmaankin puolukkakuvasta, saunasavukuva on ihana, satumetsäkuvat. Voin oikein kuvitella miten jalat painautuvat tuon satumetsän pehmeään sammalmattoon.
    Nyt tekisi niin mieli sienimetsään.
    Luulen myös että tuo on miespuolinen keltasiipiliitäjä, päättelin vaan silmäripseistä ;D

    VastaaPoista
  4. Taru: Kiitos, satumetsään aion mennä vielä kuvaamaan, jäi jotain hampaankoloon, koska laajakulmaobjetiivi jäi kotiin. Jos vain viitsii talsia, niin kantarelleja löytyy, kaukaisin paikka jää melkein joka vuosi käymättä, niin kai nytkin.

    Katriina: Kiitos, arvasin, että sienet kiinnostavat, sinulla oli joku aika sitten ihana kuva tattisaaliista. Kyllä kantarellimuhennos maistu, paistoin voissa ja keitin kermassa:D voi hyvänen aika, kun oli namia.
    Metsässä on hyvä olla ja katseltavaa riittää. Silti pieni pelko ja valppaus on koko ajan, koska karhuhavaintoja on taas tehty meidän läheltä.
    Perskärpänen onkin osuva nimi oliolle, piti aikas pahaa mekkalaa. Kuulin, että liitäjä ottaa valokuvia yläilmoista ja tallettaa niitä cd:lle.

    VastaaPoista
  5. Kiitos kauniista retkestä! Sait hienon saaliin sekä kameralla, että sankoonkin kerättyä ;) Satumetsä valloitti minut myös, samoin se saunakuva. Olet taitava kuvaaja, aurinkoa viikonloppuusi!

    VastaaPoista
  6. Kiitos Vikki, puolukan odottavat samassa paikassa vielä poimijaansa. Teen uuden kuvausretken satumetsään ja samalla poimin vähän puolukoita.
    Nyt vaan reippaasti sienimetsään, rouskujakin jo löytyy.
    Kyllä se on miespuolinen liitäjä, jalkaterän asennossakin on jotain miehekästä;-)

    VastaaPoista
  7. Elisa: Nämä retket ovat antoisia, koska eivät lopu siihen, kun kotiovi kolahtaa. Sen jälkeen saa vielä nautiskella sieniherkuista ja ehtoosella pääsee vielä kuviakin syynäämään.
    Satumetsään on yli kilometrin matka eli polvivaivaiselle vähän pitkä taival. Silti tekee mieli vielä mennä oikein ajan kanssa, jäi kokonaan kuvaamatta metsän keskellä kiemurteleva pieni oja, kun oli niin kiire etsiä sieniä.
    Kiitos Elisa ja hyvää viikonvaihdetta sinulle.

    VastaaPoista
  8. Sielläpäs oln ihana satumetsä, kauniita aarteita, haarakas tosi mahtava.
    Ihastuttava kuva : puolukat ja kannon retale.
    Makoisia tatteja ja kanttarelleja, nams!
    Minäkin keräsin muutaman tatin, laitan vissiin huomiseksi blogiin.
    Hyvä antoisa retki teillä olikin, saalista tuli kameraan ja koriin metsän antimia.
    Kauniit sieni kuvat ja kaikki!

    VastaaPoista
  9. Kiitos Seijastiina, yllättävän paljon kuvattavaa näin lyhyellä retkellä. Harmittaa, kun kanttarellit jäivät kuvaamatta, kaipa sen syynkin voin paljastaa: Toinenkin sienestäjä osui samaan aikaan kanttarellipaikkaan ja sovittiin, että yhdessä kerätään. Arvaat, ettei siinä ehtinyt kuvata, että sai oman osansa herkuista:D

    VastaaPoista
  10. Miten kerkesit vielä kuvamaan noiden herkku otosten ohessa. Runsaasti näyttää erilaisia sieniä olevan. Retkeily on nyt nautittavaa, kun ei tarvitse hätistellä liian lähellelle tulevia tunkeilijoita ( niitä hyttysiä tarkoitan).

    VastaaPoista
  11. Sienihullu täältäkin kiittää kun edes kuvia näkee! Laiha oli oma saalis, pari syötävää haperoa...

    VastaaPoista
  12. Havumetsän tuoksu on minusta paras ja kyllä siellä jotain taikaa on. Jos peikko tulisi vastaan, en hätkähtäisi, vaan sanoisin terve mieheen : )

    VastaaPoista
  13. Olipas ihana postaus, jotenkin metsänhenkinen... Hieno sammalpohjainen satumetsä, niitä enää harvemmin näkee. Mahtava valikoima sieniä ja kaikkea muuta. Jos nämä kuvat eivät innosta metsäretkelle, eivät sitten mitkään!

    VastaaPoista
  14. Herkullinen kuvasarja. En ole ehtinyt lainkaan metsään, tänä viikonlopulla. Nyt sain tehdä hienon retken kuviesi välityksellä. Ihana metsä, tuollaisessa paikassa, olo ja mieli rauhoittuu.

    VastaaPoista
  15. Pehmyt piirto: Meillä oli mieheni kanssa työnjako, mies poimi enimmät sienet ja minä kuvasin minkä kerkesin. Hirvikärpäsiä oli muutama, mutta eipä hyttysiä näkynyt.

    Mags: Silmänruokaakin tarvitaan, jos ei oikeaa löydy. Kyllä sieniä nyt on joka paikassa, toivottavasti sinulla on parempi onni ensi kerralla:)

    Mayo: Metsästä löytyy monenlaisia hyviä tuoksuja, kuumana kesäpäivänä mäntymetsä tuoksuu ihanalta. Nyt en tosin haistaisi mitään, kun flunssan surkeus iski, nokka vuotaa ja on tukossa.

    Irma: Nyt jokainen vain metsään sieniä etsimään ja marjoja poimimaan tai muuten vain kävelemään. Yritin tänään etsiä lähempää samanlaista satumetsää, mutta ei näin puhtaan sammalikkoista löytynyt, harmi. Kiitos Irma.

    Valokin värsyjä: Kiitos ja mukavaa, kun pääsit metsään kuvieni välityksellä. Hiljainen metsä on niin erilainen kuin äänekäs työympäristö tai koti, siellä todella rauhoittuu.

    VastaaPoista
  16. Miten minulta on jäänyt tällainen helmi huomaamatta? Ei jää enää! Tuo savu ja maisema on aivan upea, tämän sarjan paras kuva! Tunnelmaa ja rauhaa koko kuva pullollaan!

    VastaaPoista
  17. Mari, kiitos käynnistä! Kävin kurkkimassa Kuvakotkassa kuviasi ja löysin sieltä kauniita heijastuskuvia. Saarikuva on vailla vertaa, olisipa sellaisen pikkusaaren omistaja. Laivat ovat vähän eri luokkaa kuin täällä sisämaassa.

    VastaaPoista