tiistai 28. syyskuuta 2010

Viimeiset kesäpörrääjät ja sissi

Huomasin, että melkein viikko on kulunut edellisestä postauksesta. Olen vartoillut ruskaa, mutta eipä oikein kunnollista sitten tullutkaan. Monet koivut ruskettuivat ja lehdet varisivat vaivihkaa maahan. Haavat ovat silti kauniita ja niitä olen vähän kuvaillut.

Sunnuntaina kävimme Ähtärin eläinpuistossa ja niitä kuvia olen parina iltana perannut, vielä puolet jäljellä. En oikein tiedä, laittaisinko eläinpuiston kuvia tänne blogiin?? Periaatteessa olen eläinten vangitsemista vastaan, mutta ymmärrän, että ihmiset haluavat tutustua eläimiin lähemmin. Eläimillä oli kyllä todella hyvät oltavat, kaikki oli puhdasta ja ruokaa riittävästi, suurin osa eläimistä oli tyytyväisen näköisiä.

Syyskuvien puuttuessa laitan loput jämäkuvat tänne ja muistelen samalla mennyttä kesää.


Tämä pörröinen jättikärpänen halusi tehdä lähempää tuttavuutta kanssani. Pari senttiä oli hänellä pituutta.

Kärpänen ihastui kameranjalustaan ja tutki sitä monelta kantilta, välillä käväisi istuskelemassa hihassanikin.

Löytyisiköhän tästä jotain syötävää?

Mesiangervon kukat kiinnostivat pienempää lentäjää.

Metsäsittiäinen on soma, keskellä tietä ei vain ole kovin turvallista, joten siirsin hänet varovasti tien laitaan.

Sudenkorennoista sain hyvin vähän kuvia, vaikka oli hyvä korentokesä.



Tämä kaunotar oli jo yöpuulla, eikä salaman välähdyskään herättänyt häntä.

Repalesiipi, kuitenkin lentokykyinen.

Välillä on vähän levähdettäväkin.

Menenpä näin korren suuntaisesti, ehkä minua ei huomata niin helposti.

Loppukesällä lentelivät kaikkein kauneimmat ja suurimmat.

Pikkuinen sisilisko ei nyt kuulu joukkoon, mutta en halunnut häntä jättää yksin blogikansioon. Pienokainen lienee jo valmistautumassa talvihorrokseen.

12 kommenttia:

  1. Tuo kärpänen on jotenkin järkyttävän ihana ja upea yksityiskohdissaan, hienot kuvat siis.
    Korentokuvista, kaikista, tykkään ihan äärettömän paljon - voi kun nämä saisi johonkin albumiin ja sitten vain painaisi 'slideshow'-nappia ja nauttisi :-) Voiskos päästä sun picasaan?

    VastaaPoista
  2. Mitenkähän tuo sudenkorento oli siipensä repinyt. Sudenkorentoja en myöskään monioita saanut kuvattua, ne isoimmat olivat koko ajan huitelemassa kuka minnekin, eivät kuvattavaksi jääneet. Hyvähän se on, että jää jotain hampaankoloon seuraavaksi kesäksi.

    VastaaPoista
  3. Kumma komea kärpänen, tuollaista en ole tavannutkaan. Korentoja on vieläkin liikkeellä, kävin tänään lammen rannassa karpalossa, siellä niitä vielä viuhtoi, samoin hämiksiä, yksi iso amppariemokin kaivautui sammalista esille. Pieni sisilisko on hellyttävä olento.

    VastaaPoista
  4. Mags: Kiitos, kärpänen oli aika sympaattinen, pörinäkin sellaista matalaa ja pehmeää. Olen taas vähän tyhmä, kun en tiedä mistä sinne picasaan pääse, onko mun kaikki kuvat siellä jossain? Olen huomannut, että joillain on blogin sivussa kuvagalleriaan-nappi, onko se sama asia. Pyydänkin taas teiltä vähän neuvoja, olette niin ihania♥, kun aina autatte näissä blogiasioissa.

    Pehmyt piirto, ajattelin, että olisiko lintu yrittänyt korentoa saaliiksi, kovasti olivat siivet vaurioituneet. Korennot ovat niin vikkeliä, että kyllä kuvaamista riittää vielä moneksi moneksi kesäksi:)

    Irma, olen monena kesänä näitä isoja nähnyt, erityisesti kärpänen pitää väinönputken kukinnoista, mutta tämä veijari piti myös kameranjalustasta:) Täällä on aika hiljaista ötökkärintamalla, ristimähäkitkin keräsivät verkkonsa ja häipyivät, mietin aina,että talvehtivatko isot ristihämähäkit vai kuolevako ne syksyllä.
    Onhan täällä vielä hyttysiä ja hirvikärpäsiä, tänään sain viimeksi kaivaa niskasvilloistani kaksi hirvikärpästä. Toinen ehti purra, nyt puremajälki syhyää:(

    VastaaPoista
  5. Hyviä kuvia, hauskoja ♥
    Sisiliskon pitää kyllä myös päästä kuvaan, se on selvää.
    Itsekin näin vielä sudenkorennon lentelevän viikon loppuna.
    Nyt alkaa se vaihe,että puut alkavat pudottaa lehtiään, tulee ankea loskakuu, vai oliko se lokakuu ;D

    Itse en myöskään pidä vangituista eläimistä,mutta kun näen miten meillä täällä Suomessa näistä ressukoista pidetään hyvää huolta, elitilat on mainiot, niin jotenkuten hyväksyn, kuten Korkeasaarikin on, (käytiin kesällä)
    Elikkä laita ihmeessä kuvia, olen ajatellut just äskettäin, että jos lähtisimme käymään Ähtärissä, olisin kiva tietää enemmän siitä paikastakin, vieläkö kannattaa mennä, ettei nallet mene talviunilleen?
    Mukavaa päivää sinulle ♥

    VastaaPoista
  6. Seijastiina, kiitos, kannattaa vielä lähteä Ähtäriin, nallet olivat virkeitä ja pulskia. Eläinpuisto on auki klo 10.00-16.00 alennetuin hinnoin. Paljon oli sunnuntaina kävijöitä, varsinkin lapsiperheitä. Hirviaitauksen vieressä on makkaranpaistopaikka ja uuden vesieläintalon vieressä on eväittensyöntipaikka, kahvila on tosin suljettu. Eläimet ovat virkeitä näin syksyllä, kesähelteillä ne vain makoilevat.
    Eläinpuiston kotisivuilla on linkki web-kameraan, joka kuvaa karhuaitausta. Näin voi tarkistaa, ovatko karhut vielä paikalla.

    VastaaPoista
  7. Tuo kärpänen on ihan järkyttävän ison näköinen, liekö joku petoversio, hui ;)
    Sudarit ovat aivan ihania, liian vähän minäkin heihin törmäsin. Ensi kesänä pitää varmaan majoittautua jonnekin rantaan pidemmäksi aikaa..

    VastaaPoista
  8. Elisa, minäkin meinasin ensin luulla kärpästä härkäseksi:D, mutta olikin kiltti isosta koostaan huolimatta.
    Toivottavasti ensi kesänäkin on sudareita ja auringonpaistetta.

    VastaaPoista
  9. Tästä lähtien haukottelen aina käsi suun edessä kun näin tuon kärpäsen:)
    Mikähän tuosta sittiäisestä tekee niin sympaattisen, hyvä kun autoit tien ylityksessä.
    Tykkään tuosta toiseksi alimmaisesta kuvasta paljon, kauniit värit ja kaikki on kaunista.

    VastaaPoista
  10. Vikki; kiitos, Sittiäinen olisi muuten saanut tallustella rauhassa, mutta lähestyvän auton ääni ei tietänyt hänelle hyvää, olisi tullut littiäinen:D
    Sudenkorennot ovat luonnon pieniä taideteoksia, niitä jään kaipaamaan kesän loputtua.

    VastaaPoista
  11. ONpa huippu kärpänen, aika pötkäle! Ja hienot väritkin hänellä.
    Ja olihan tuossa korentokavalkadia monenlaista. Tuo repalesiipi on ihme, että silti lentää vaikka puolet takasiivistä ovat poissa.

    Eläintarhoista on minulla aina tuo sama olo. Joskus ne ahdistavat, en halua mennä ollenkaan. On silti tullut käytyä, varsinkin ulkomailla joskus. Tosin siellä kyllä monesti tilat ovat välillä aika kurjan pieniä ja luonnottomia, eivät ollenkaan eläimille luonteenomaisia. lähinnä otuntuu, että on ajateltu vain tilan siivottavuutta tms., siis sitä että se on hoitajille helppo. Tulee joskus paha olo. Ähtärissä tosiaan on sentään aika paljon luonnonmukaisemmat olot eläimillä.

    VastaaPoista
  12. Uuvana, kiitos, pari kesää sitten näin vielä hitusen isomman yksilön, toivottavasti suku jatkuu vielä ensi kesänä.
    Tulin siihen tulokseen, että en taida laittaa eläinpuiston kuvia tänne blogiin, korkeintaan jonkin nallekuvan. Mitä enemmän kuvia katselin, sen enemmän kuvittelin itseni häkkiin tai aitaukseen eikä se tuntunut mukavalta.

    VastaaPoista