Vielä viime viikolla hohtavat hanget ihastuttivat, otin muutaman kuvan muistoksi tästä kauniista lumitalvesta. Näiden kuvien myötä jätän jäähyväiset pöykyille ja lumituiskuille ja tervehdin kauan toivottua kevättä iloisesti:)
Kuvat saa isommaksi klikkaamalla niitä.
Viikko sitten mieheni valjasti viimeisen kerran latukoneen kelkan perään
Pöykyt olivat vielä näin komeat
Tuuli pöllytti lunta, olipa raikas keli
Pöykkyjä ei kyllästy kuvaamaan, aina löytyy uusia muotoja
Valon leikkiä
Lumiauralla jälleen töitä
Kraaterin reunalla
Kimalluksia hangella
Melkein tulee ikävä näitä tunnelmia
Kukahan tästä on tassutellut?
Vähän suurempi kisu oli kyseessä. Ilveksen jäljet löysin melkein talon nurkalta
Pupuset tekevät polkuja lähimetsään
Talvilintuja riittää vielä ruokintapaikalla
Kuusitiainen on tullut vallan rohkeaksi
Pyrstötiaiset viihtyvät edelleen takapihalla
Pitkä pyrstö on vähän hankala
Myyrällä on hyvät olot ruokintapaikalla
Nälkä on pohjaton
Pieni nappisilmä
Tämä "söpöliini" sipsutteli olohuoneen lattialla ja sai tyttäremme kauhun valtaan. Huonehämähäkin seuraava kortteeri oli kylpyhuone, pesukoneen alla on mukava väijyä:)
Mukavaa "rospuuttoaikaa" kaikille!
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Voi ihanuus noita tipusia! Tuo joka vieläpä oikein kädelle asti tullut ruokailemaan, aivan mainiota :)
VastaaPoistaIhanat kuvat, lintukuvat on sinulla aina mitä parhaimmat ♥
VastaaPoistaTalven suloja ,pehmeitä valleja jää kaipaamaan hiukan, nyt on vaan täällä kaupungissa kovin likaisen näköistä, kevät on ja eilinen sade teki hyvää, vallit sulavat silmissä :)
Puhtaan valkoista on siellä.
Tuossa kyydissä olis mukava olla!
Ihania nuo lintuset, kun tulee kädestä syömään, aika kesyjä, luottaa sinuun ♥
Hämähäkki on kiva, mutta toivottavasti ei tule vuoteeseeni ikinä ;D
Suloinen nappisilmä nousee pesästään :)
Leppoisaa viikkoa ja ihania kuvauksia!
Näyttävät aivan hiekkadyyneiltä nuo luminietokset. En ole ennen nähnyt, että pikkulintu tulee kädelle. Taidat olla sellainen luonnon hyvä haltija.
VastaaPoistaMarsu, kiitos, kuusitiaiset ovat luottavaisia lintuja, heitä jään ikävöimään kevään koittaessa, yhä harvemmin käyvät ruokintapaikalla, pesänteko on jo varmaan mielessä:)
VastaaPoistaSeijastiina, kiitos, metsässä on nyt synkeän näköistä,kun oksat ja havunneulaset paljastuvat, tienpielet ovat myös likaisia ja roskaisia. Nyt on vaan varrottava, että lumi sulaa kokonaan ja vihreys valtaa maan:)
Hämähäkki sai kyydin kylppäriin, eihän sitä voinut pihalle viedä paleltumaan. Siellä se luuraa pesukoneen alla.
Myyrä on hauska vipeltäjä, näin myös pari pienempää myyrää, taisivat olla tämän isomman jälkikasvua.
Tänään näyttää lupaavalta kuvauksen suhteen, aurinko paistaa, kaunis kevätpäivä tulossa.
Mukavaa loppuviikkoa sinulle♥
Mayo, minäkin ajattelin, että jos värjäisi lumen ruskeaksi, näyttäisi aivan hiekkadyyniltä, samalla tapaa varmaan nämä pöykytkin muodostuvat.
Kuusi- ja hömötiaiset tulevat helposti kädelle, mutta muita tiaisia en ole saanut tulemaan. Pitäisi varmaan käydä joka päivä ruokintapaikalla herkkujen kanssa, että tottuisivat.
Vielä niin puhtaan valkoista, kaunista.
VastaaPoistaEipä todella ole enää.
Nuo lintukuvasi ovat tosi hienoja.
Hämähäkki on pikkuisen epämiellyttävä
seuralainen.
Oikein miellyttävää kuvauspäivää sinulle.
Ihania lumidyynejä, niin upeita muotoja! Kaikki eläinkuvasi uskomattomia, tuo kädestäsyöjä on sitten terhakka! En halua noin isoa hämistä lähelle...
VastaaPoistaSirpa, kiitos, luonto voi muuttua parissa päivässa aivan erinäköiseksi, juurikin näin keväällä ja sitten taas ensilumen tultua. Kavahdin hämähäkkejä ennen, mutta kuvausharrastuksen myötä olen oppinut sietämään niitä, kesäisin jopa toivon näkeväni niitä:)
VastaaPoistaSamoin sinulle ihana kevätpäivää:)
Mags, kiitos, kuusitiainen ei pidä ollenkaan kiirettä kädellä, tarkkaan hän valikoitsee juuri sopivan murusen mukaansa.
Hämppy on aika iso, yleensä sisällä on vain pikkuisia hämppyjä. Ihmettelen, mitä hän pyytää saaliikseen näin talvella.
Kauniita lumikuvia, vaan on nyt kyllä niin hienoa, kun lumen sulamisen melkein kuulee ja krookukset jo kurkistelevat uteliaina pälvipaikoissa :))
VastaaPoistaIhania lintukuvia taas, nuo pyrstötiaiset ovat sitten hurmaavia kaunottaria ♥
Apua, minulla on hämisfobia!!! Viime kesänä kasvihuoneessani oli rantahämähäkki, hui olkoon, vieläkin puistattaa......
Työpaikan vessassa asusteli varastohämähäkki, joka on sukulainen tuon huonehämiksen kanssa.
Vähän tuumittiin, että työnantajamme oli hankkinut sen hämiksen sinne vessaan, että vessareissut hoituisivat ripeästi ;)))
Iloa ja auringonpaistetta päivääsi!
Tämä oli hieno päätös blogimaailman (ja miksei vähän laajemmankin maailman) talvikaudelle! Kiitos menneistä, ihanista talvipostauksistasi ja kuvistasi! :)
VastaaPoistaKevättä kohden! :)
Marja, kiitos, on se mukavaa, kun purot pian solisevat ja muuttolinnut tulevat. Tänään näin iltakävellä yhden kurjen ja kyyhkysen sekä pari peipposta eli nyt alkaa tapahtua linturintamalla, jippii.
VastaaPoistaRantahämähäkkiä sietääkin varoa, sen purema on kivulias. Joo, hämiskammoinen ei kauaa viitsi istuskella vessassa:)
Keväisiä tunnelmia sinulle!
Kati, kiitos, onneksi saan nyt sulkea talvikuivien kansion, tänään oli jo varsin keväistä ja muuttolintujakin näin.
Keväisiä päiviä sinulle;)
No,onpas bongausta kerrakseen. En kyllä ihmettele kuusitiaisen rohkeutta. Varmaan se tulis pihalla ottamaan myös kädestä. Muut tintit ahdistelee sitä - kait pienuuden vuoksi muttei se anna periksi vaan antaa takaisin. Tikkupalleroita oli Tiiran mukaan ollut koskella viikonloppuna. Ei näkynyt tänään. Niitä olis mukava kuvailla koskikorentojahdissa. Jaa, missähän meidän hämyt... Ei ole näkynyt pitkään aikaan...
VastaaPoistaATToivanen, kuusitiainen kyllä pärjäilee isommille tinteille, tarvittaessa on oikea ärripurri:)
VastaaPoistaTikkupallerot ovat asustaneet kohta kuukauden lähimetsissä, käyvät säännöllisesti ruokintapaikalla, aikaisemmin olen saanut vain kaukaisia kuvia niistä.
Hämppyjä näkyy meillä talvellakin, ilmeisesti jotain pientä saalista on saamaksissa läpi vuoden.
Toivottavasti bongaat pyrstötiaisia:)
Pitkät lätinät kirjoittelin ja avaruuteen katosi, grrrr.
VastaaPoistaIhmeen kesy tuo lintunen on.
Kauniit lumidyynit olet kuvannut.
Mukavaa keskiviikkoa!
Laventeli, kiitos, samoin käy minullekin usein, ärsyttävää:(
VastaaPoistaKuusitiaiset ovat luonteeltaan pelottomia ja pitävät puolensa isoimmillekin tiasille.
Nyt, kun katsoo pihalle, näkyy vain kurölätäkoitä ja likaista lunta, onneksi tämä pakollinen rospuuttoaika on yleensä lyhyt, pian aurinko kuivattaa tiet ja tienoot.
Samoin sinulle hauskaa päivänjatkoa:))
Voi kun hieno kavalkaadi, kaunista lunta kimalluksineen. Noita kimalteita minäkin kuvailin, olivat kyllä hienoja. Ehkä ainoa asia mitä tästä talvesta jään kaipaamaan on nuo hienot lumen muodot ja talvitirpat tietenkin. Nyt olisi riistakameralla töitä teidänkin nurkilla, tietäisit mikä siellä kulkee ;)
VastaaPoistaNuo pyrstötintit ovat kyllä aivan suloisia!
Elisa, kiitos,olen jo pitkään ehdotellut miehelleni, että hankitaan riistakamera, ehkä hän lämpiää ajatukselle vielä:) ATToivanen sanoin pyrtötiaisia tikkupalleroiksi, tosi hauska ja sopiva nimi:D
VastaaPoistaOnneksi talvitirppojen tilalle tulee koko joukko muuttolintuja...ihan pian he tulevat:)
Opin taas uuden sanan, pöykky, kuvaava sana!
VastaaPoistaNiin, melkeinpä sitä tulee hankia ikävä ja silloin niitä on, niistä valitetaan :)
Olen menettänyt sydämeni noille pyrstötiaisille, ne näyttävät niin energisiltä ja puuhakkailta.
Pääsikös Kimuli haistelemaan ilveksen jälkiä?
Vielä lopuksi, upeata valojen ja varjojen leikkiä!
Hyvää viikonloppua!
Lumi muodostaa upeita pehmoisia veistoksia, galleria pihalla ja siellä taidetta ihan ilmaiseksi.
VastaaPoistaVikki, joo, täälläpäin nietokset ovat pöykkyjä. Katselin tänäänkin pyrstötiaisia ruokintapaikalla, toivon niin heidän jäävän pesimään lähimetsään. Sinähän voisit joskus tehdä koruja lintuteemalla:) pyrstötiaiskoruun tulisi vaaleita mv-helmiä, jotain roosaan vivahtavaa, mustaa ja vähän ruskeaakin, pyrstötiaisen värit. Talitiashelmiin limevihreää, mustaa jne, olenko vähän hupsu taas:)) joskus saan omituisia ideoita.
VastaaPoistaKimuli pääsi vasta seuraavan päivän iltana haistelemaan, hajut olivat jo haihtuneet, eikä koira välittänyt jäljistä, oli kyllä remmissä varmuuden vuoksi.
Oikein mukavaa ja aurinkoista viikonloppua sinulle!
Pipsa, talvella on ihmeen paljon kuvattavaa vaikka värejä ei ole paljoa, eikä todellakaan maksa mitään. Mukavaa viikonloppua sinulle:)
Olipas taas kauniita kuvia, ihan kun ois saanut jotain nannaa syödä. Kaikenmoista elävää olet nähnyt ja kauniita kuvia heistä napsinut. Lumikin niin valkeaa ja puhtoista, vaan saa se kevät kuitenkin jo tulla :)
VastaaPoistaValorun valakiat, kiitos, enää ei ole lunta kuin puolet jäljellä, keväiset aatokset valtaavat mielen. Huomiseksi on luvattu aurinkoa, ihanaa.
VastaaPoistaKeväisiä päiviä snulle:)
Kauniit puhtaat lumikuvat, ihanasti varjot piirtyvät hangelle. Pyrstötiainen kaunis lintu. Hämähäkki kyllä saa aina kiljaisemaan, kammotus :(
VastaaPoistaPyrstötiainen on mun lemmikki, vaikken ookkaan nähny sitä "elävänä" en ainakaan muista. Ja tuo hämppy, missä lie minun kun ei oo näkyny. Ne tykkää asua kylppärissä, ainakin minulla useiten on siellä. Huonehämppy on vaaratan kulkija, pimeän hiippailija.
VastaaPoistaVoi että, tipusia... Kiitos ihanista pienistä ystävistämme ottamistasi kuvista:)
VastaaPoistaValokki, kiitos, pitäisi saada pian uusi postaus hankikuvien päälle, kun jo niin kevättää, mutta en ole saanut uusia kuvia otettua vielä:)
VastaaPoistaKammotuksista puheen ollen eilen näin ensimmäisen käärmeeni, siellä köllötteli vakiopaikallaan, pari kuvaa napsasin luikerosta.
Nenunen, pyrstötiaisia ei näekään joka vuosi,tämä pieni parvi ilmestyi jostain nyt kevättalvella. Kuvan hämppy asustelee nyt kylppärissä, olen nähnyt siellä ennenkin näitä isohkoja karvajalkoja, kaipa jotain syötävää löytävät sieltä.
Pitsit sekaisin, kiitos, lintusia on kiva kuvailla. Ruokailupaikka on nyt hiljentynyt, vain muutaman talitintin näin eilen. Lumien sulettua ruokaa löytyy metsästäkin.
Hieno pikkueläinkavalkadi hiirulaisesta hämäriin. Ja taas veikeitä tinttikuvia - ja nuo pyrstötiaiset ne ovat sitten symppiksiä aina vaan.
VastaaPoistaIhan samaa mietin tässä yhtenä päivänä kun katselin hupenevia lumikasoja, että miten se onkin että yhtäkkiä tulee melkein ikävä lunta ja sen muotoja, vaikka kevättä onkin niin jo toivonut. Ei kai ihminen vain oikein malta olla koskaan aivan toivomatta jonnekin toiseen aikaan ja/tai paikkaan...
Uuvana, kiitos. nämä taisivatkin olla viimeisiä kuvia ruokintapaikalta, lintuset ovat hävinneet ilmeisesti pesäntekopuuhiin. Mustarastaat ja peipposet ovat vallanneet ruokintapaikan, vain pari muutama talitiainen vierailee vielä. Pyrstötiaisiakaan ei ole näkynyt tällä viikolla.
VastaaPoistaNyt kevät on valloittanut mieleni, en enää murehdi menneen talven lumia, mutta ainahan jotain pitää odotella, muuttolintuja, pajunkukkia, solisevia puroja...
Tämä osoittaa vain sitä että kamera pitäsi olla aina mukana tai laukoa kännykällä hienoja tilanne kuvia.. ja hämähäkkikin:)
VastaaPoistaEhkä ilahduin tästä sisiliskosta eniten, koska nykyään en ole enää niihin juuri törmäillyt niin kuin silloin ennen..
Mustaleski, kiitos, tunnen itseni alastomaksi, jos kamera ei ole mukana luonnossa. Kevään edistyessä otan työmatkallekin kameran mukaan, eihän sitä koskaan tiedä, mitä eteen tulee:)
VastaaPoista