keskiviikko 15. syyskuuta 2010

Kovakuoriaisia

Nyt on taas turvauduttava näihin jämäkuviin, ulos ei ole menemistä kameran kanssa tällä sateella, pimeää on keskipäivälläkin. Harmittaa, jos ruska menee ohi ennenkuin aurinko pilkistää pilven takaa. Kesää tässä ikävöin ja muistelen niitä kauniita ja helteisiä päiviä samalla, kun latailen koppisten kuvia.

Ensimmäisenä nelivyöjäärä, joka viipyi pitkään juhannusruusun kukalla nauttien sen antimista.

Tämä kaveri ei halunnut tehdä parempaa tuttavuutta kuvaajan kanssa, vaan vaihtoi maisemaa äkäisesti pöristen.

Kuvaaja siirtyi häiriköimään muualle, tämä lemmekäs pariskunta ei välittänyt sulkimen äänistä.

Papintappaja on kaunis kovakuoriainen.

Väinönputki on monen ötökän levähdys- ja ruokailupaikka.

Sitten iltaruskoa ihailemaan.

Turkkilo on suuri ja komea.

Hänellä on pieni salamatkustaja niskassaan.

Joku jäärälaji tämäkin on, varmaankin viherjäärä. Tänä kesänä heitä oli paljon liikkeellä.

Ja kun oli paljon jääriä, oli paljon ♥lempiväisiäkin♥

Jääräpäistä menoa...

jota kimalaiskuoriainen katseli vähän paheksuvasti

Leppiksiä oli tänä kesänä harvassa.

Nyt tuli niin haikea olo, seuraava kesä on yli puolen vuoden päässä. Tämän viimeisen manipuloidun kuvan nimi on "pilkahdus". Pitkän pimeän talven keskellä ajatuksissamme elää toivonpilkahdus, kovakuoriaisen kiipeämisurakka kuvastaa meidän pitkää matkaamme talven halki.

23 kommenttia:

  1. Hauskoja nimiä oli näillä veitikoilla :D
    Komean näköisiäkin olivat, leppis tietty kaunein, ja niitä oli todella harvassa, mutta kyllä minäkin löysin kesällä, onneksi kuitenkin muutaman.
    Kauniit sinun kuvasi tietenkin aina, viimeinen todella hyvin manipuloitu, ja niinhän se on, talven halki on pitkä matka, mutta kyllä me kestetään ja nautitaan myös tulevasta talvesta ♥

    VastaaPoista
  2. Kiitos Seijastiina, huomasin että leppis oli saanut saalistakin, pieni vihreä kirva näkyisi olevan syötävänä, jos oikein tarkasti katsoo.
    Toivottavasti tulee samanlainen talvi kuin viimeksikin, paljon lunta ja ihania lumisia oksia kuvattavaksi.

    VastaaPoista
  3. Ihana postaus, veikeitä nimiä on heillä, vimppa taidekuva kruunasi katselunautinnon :-)

    VastaaPoista
  4. Oi että mitä kuvia hurmaavista koppiksista :) Ja kyllä se kesä taas tulee ensi vuonna...

    VastaaPoista
  5. Kauniita kuvia, todella tarkkoja ja ihanan värisiä. En ole hirveän kova 'ököttäfani', mutta kauniit kuvat 'pakottavat' katsomaan heitä uudestaan ja uudestaan ;) Otatko näitä ötökkäkuvia makrolla ja millaisella putkella? Nuo lempiväisetkin niin tarkkana ovat piirtyneet kuviisi..

    VastaaPoista
  6. Mukavia koppiaisia. Leppiksiä ei mielestäni ole ollut oikeen moneen vuoteen ja tänä vuonna en tosiaankaan tainnut törmätä kuin yhteen tai kahteen.

    VastaaPoista
  7. Jääräpäistä menoa! Ei hyvänen aika mulla on täällä nauru niin herkässä kun luen ihania tekstejäsi liitettynä kuviin! :D

    Minä olen aina tykännyt koppakuoriaisista. Ei ole tunne muuttunut mihinkään näin aikuisenakaan, sillä ovat mielestäni yhä kovin suloisia otuksia. Ystäväni eivät vain millään voi ymmärtää mitä ihanaa muka näen ötököissä, jotka heidän mielestään ovat vastenmielisiä.

    Onneksi mies ymmärtää minua - on jo tottunut kun pylly pystyssä ihailen milloin mitäkin ötökkää tai siirtelen karvamatoja pois autotieltä.. :)

    VastaaPoista
  8. Hieno postaus jälleen!
    Lempiväisten jäärien kuvissa on ihanat sävyt taustaa myöten.
    Papintappajan frakki on kyllä upean värinen ja mutenkin miten hienoja värejä näistä löytyy.
    Viimeinen kuva on ihan huippu teksteineen!

    VastaaPoista
  9. Mags: Papintappaja on kyllä aikas omalaatuinen nimi, mistähän on lähtöjään. Kiitos Mags.

    Nasti: Kiitos, tuleehan se kesä, mutta niin hitaasti. No kyllä aion nauttia myös syksystä ja talvestakin, jos tulee paljon lunta.

    Elisa: Ötököitä kuvaan vanhalla makrolla (Canon 100 mm F2,8 USM) siinä ei ole kuvanvakaajaa, joten tänä kesänä raahasin jalustaa mukanani(huh). Kiitos. Elisa.

    Eija: Mukaviahan koppiksia on seurailla, vähän helpompia kuvata kuin esim. perhoset. Eivät heti lähde karkuun. Kiitos Eija.

    Marika: Kiitos, minä olen myös ollut kiinnostunut koppiksista aivan pienestä pitäen. Asuimme lapsuuteni ihanassa saaressa eikä leluja paljoa ollut eikä telkkariohjelmia. Aikaa kulutettiin pihalla, koulumatkoilla tarkkailin aina luontoa. Äitini torui minua usein, kun olin unohtunut jotakin ötökkää ihailemaan. Mieheni on tottunut siihen, että kuljen nenä maassa, hän on myös alkanut huomaamaan kaikenlaista elämää ruohonjuuritasolla.

    Vikki: Kiitos, jäärät oleskelevat usein väinönputkissa, niitä on vähän helpompi kuvata, koska ei tarvitse kyykistellä, Väinönputket ovat aika kauniita kasveja, vaikka eivät kovin värikkäitä ole.
    Papintappajasta minäkin pidän paljon, mutta läheskään joka kesä en ole tätä kaunista koppista tavannut.

    VastaaPoista
  10. Nuo kaksi kuvaa lempivistä jääristä kelpaisivat julkaistaviksi jossain ötökkä- tai valokuvauslehdessä mennen tullen. Niissä on hienot värit, hyvä sommittelu, rauhallista ja selkeätä.
    Ja viimeinen kuva ihan tihkuu symboliikkaa.

    VastaaPoista
  11. Pipsa, kiitos, tässähän melkein punastuu. Kesän ikävä on jo vähän helpottanut, kyllä monta vuodenaikaa on parempi kuin yksi.

    VastaaPoista
  12. Olisi mukava tietää, millä tavalla ötökät näkevät meidät ihmiset.. Varmaan ollaan vaan osa ympäröivää, hahmotonta massaa.. Mistä sen ikinä tietää..
    Kuvat on hienoja, tuskin tarvitsee edes mainita... Tuli hyvä ja aurinkoinen fiilis :)

    VastaaPoista
  13. Kati: Me olemme jättiläisiä piskuisten ötököiden silmissä. Liikkeen ne varmaan tunnistavat, koska niin vikkelästi lentävät pois kameran edestä. Mutta jotkut ötökät, kuten kultakuoriainen tai kimalaiskuoriainen viis veisaavat ihmisistä, niitä onkin sitten mukava kuvata.
    Kiitos Kati.

    VastaaPoista
  14. Hieno ötökkä kavalkaadi, tarkkoja ja hyviä kuvia. Toivotaan, että vielä tulee kauniita, kirkkaita, raikkaita päiviä jolloin voimme syöksyä kamerat ojossa pusikkoon ja luontoon. Viimeinen kuva haikean kaunis.

    VastaaPoista
  15. Jäyks..vaikka kuoriaiset eivät nyt mitään varsinaisia suosikkejani olekaan, niin ei voi olla ihailematta sitä värimaailmaa mikä näissä hyönteisissä on! Ja vielä kun olet nuo noin upeasti saanut onnistumaan. Kohta nämäkin kaverit taas nukkuvat hankien suojissa odotellen seuraavaa kesää ja kameran kanssa kulkevaa luontokuvaajaa :) Kiitos hienoista kuvista!

    VastaaPoista
  16. Viimeinen kuva kuvastaa tuntojani myös. "Jääräpäistä menoa" on yliveto : )

    Pienten eläinten voima on nopeassa lisääntymisessä : )

    VastaaPoista
  17. Hieno koppiskavalkadi, niin monipuolisia kuvakulmia olet löytänyt.

    Olin juuri noin viikonverran reissussa poissa Suomesta, syksyn pimentymisen kyllä huomaa niin konkreettisesti nyt kotiintultua. Kovin on valotonta. :/
    Toivotaan vielä kirkkaita syyspäiviä ennenkuin loppukin valo häipyy. On niin pitkä matka kesään taas.

    VastaaPoista
  18. Valokin värsyjä: Ensi viikolle on luvassa aurinkoa ainakin pariksi päiväksi, taidanpa valita aurinkoisimman niistä ja pitää lomapäivän. Pakkasaamujakin olen odotellut, mutta ei yhtäkään ole osunut viikonlopuksi. Kiitos Valokki.

    Marjo: Kiitos, kun käväisit koppisten maailmassa. Olen joskus käynyt ihailemassa helmitöitäsi, silloin kun vielä herrastin helmeilyä.
    Koppikset ovat viehättäviä ja rauhallisia, sellaisia symppiksiä. Nyt on vaan odotettava ensi kesää ja tyydyttävävä kuvien katseluun.

    Mayo: Kiitos, johonkin aikaan kesästä tuntui, että enemmän näkyi lempiviä pareja kuin yksinäisiä kulkijoita. Varmasta ensi kesänä saamme ihailtavaksemme enemmän koppiksia. Menneen kesän helteet ehkä olivat hyväksi hyönteisille.

    Uuvana: Kiitos, huomasin blogisi hiljentyneen, kun kävin kurkkimassa siellä. Täytyypä käydä katsomassa, olisitko laittanut matkaltasi kuvia.
    Viikossa jo huomaa päivän lyhentyneen, iltaisin seitsemän kieppeillä alkaa valo vähetä, se harmittaa. Aurinkoisia päiviä saamme toivottavasti pian, tämä sadekausi voisi jo loppua.

    VastaaPoista
  19. Tosi, tosi kauniita kuoriaiskuvia, näissä on ilmettä ja "makua".
    Noista papintappajista olen kyllä saanut tarpeekseni, mökillä niitä keväsin tipahteli jos vaikka mihin. Nyt onneksi on päästy siitä ongelmasta, kaikki on kai jo kuoriutuneet aikuisiksi.

    VastaaPoista
  20. Pehmyt piirto: Kiitos, meilläpäin näkyy harvoin papintappajia, siksi ne tuntuvat niin eksoottisilta sinisine takkeineen.

    VastaaPoista
  21. Upeita, olet taitava kuvaamaan.
    Ja tuo Pilkahdus on aivan tosi hieno.

    VastaaPoista
  22. Taru: Varmaan olen ottanut parinkymmentä kuvaa samasta kohteesta,yksi voi sitten olla parempi, joskus kuvaaminen on sellaista hakuammuntaa:) Kiitos Taru.

    VastaaPoista
  23. Kyllä sinulla on tämä ötökkäkuvaus hallussa! Taas niin silmiähiveleviä kuvia. Jos ei näistä tule kesää ikävä, niin ei sitten mistään...

    VastaaPoista