Pieni hömötiainen istahtaa pihlajan oksalle ja huomaa jotain hangella - Jippii, murkinaa!! Mitähän tänään on tarjolla? Tässäpä oiva makupala, noks ja slurps. Sinitiainenkin lennähtää paikalle - Mitäs täällä tapahtuu? Mitä, mitä, et kai aio syödä noita kaikkia? Hömötiainen hömistelee vastauksen: En toki, syön vielä tämän keltaisen, nam ja tuon valkean ja vielä....mums. Sinitiainenkin ehtii paikalle: Pöh, söit sitten kaikki, senkin konna! Ohops, sorry vaan, sanoo hömis, mutta aikainen lintu - siemenen - nappaa.
Siinä ne serkukset vuoroin haastavat.
VastaaPoistaSinitiais kuvissa on mielenkiintoinen kuvakulma, ihan kuin salaa kurkistelisit tintin touhuja.
Näillä aina sattuu ja tapahtuu. Eläväisten tirppojen touhuja on kiva seurata ja heidän pulinoitaan kuunnella. Hyvät, selkeät kuvat olet ottanut.
VastaaPoistaKiitos kommentoinnista taasen. Sinitiaista yritin kyllä tosi varovaisesti kuvailla. Hömötiaiset ovat kaikkein rohkeimpia lintusia, ne eivät säikähdä, vaikka vähän asentoa vaihtaisi välillä. Huomasin, että linnut arastelevat punaista takkiani enemmän kuin mustaa.
VastaaPoistaTaas valitsin aika pitkään suosikkikuvaani. Loppusuoralla oli ensimmäinen kuva jossa hömötiainen on juuri suorittanut kieli keskellä suuta onnistuneen laskun ja toisena viidennen kuvan virkeänä kurkisteleva sinitiainen. Valitsin ensimmäisen :)
VastaaPoistaOlen ollut kahtena menneenä kesänä Ruoveden Haapasaaressa moottoripyörä-meetingeissä. Se on todella kaunista seutua,aina on vaan ollut niin kiire ettei ehdi kunnolla tutustua.
Kiitos, Vikki. Kävin Ruovedellä yhteiskoulun, siellä on paljon kauniita paikkoja. Haapasaaressa olen joskus ajat sitten pelannut minigolfia. Runebergin lähde on muutaman sadan metrin päässä, sekin on katsomisen arvoinen nähtävyys.
VastaaPoistaSinulla on hyviä lintukuvia, pidän niitten katselusta, kun itse en paljon täällä kapunki asunolla näe noita ♥
VastaaPoistaKiitos, Seijastiina, olenkin ahkeraan kuvaillut lintusia viime päivinä, odotettavissa on oikea jättipostaus.
VastaaPoista