Eilen illalla oli aivan satumainen tunnelma. Järven pinta oli peilityyni, istuin laiturilla kuunnellen lintujen konserttia ja vain ihailin ja ihmettelin keväistä luontoa. Välillä nappasin pari kuvaa ja taas vain kuuntelin ja katselin. Tiiratkin olivat saapuneet pienelle karille ja kinastelivat pesäpaikasta kalalokkien kanssa. Kalalokit ovat jo aloittaneet haudonnan, eivätkä luopuneet parhaasta pesäpaikasta.
Olen ihastellut muiden blogeissa kauniita kuvia veden heijastuksista ja halusin myös kokeilla. Rantamme on ilta-auringon puolella, joten kaikenlainen kuvaaminen iltaisin on vähän hankalaa vastavalon vuoksi. Kivaa oli kuitenkin ja aion uudelleenkin kuvata heijastuksia.
Viimeisenä kuva konnien häämatkasta, joka vei laiturimme ohi. Uiminen "reppuselässä" näytti vähän hankalalta ja hassulta:D
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
En osaa sanoin kuvata, miltä tuntuu katsella ja 'haistella' näitä kuvia; kihelmöi, värisyttää, naurattaa, haikeuttaa... tuntuu niskassa, poskissa, silmissä, rinnassa...
VastaaPoistaKiitos taas!
Ihania kuvia! Ihania heijastuksia ♥ Alin kuva on tosiaan hassu.. Aurinkoista viikonloppua ;)
VastaaPoistaKiva kun ehdit taas kuvaamaan :)
VastaaPoistaTykkään erityisesti tuosta kuvasta jossa talo heijastuu veteen. Siinä on ihanan levollinen tunnelma ja hyvät värit, vaikka värejä on vielä loppujen lopuksi aika vähän.
Ja nuo sammakot, varsinainen lemmenpari silmät ristissä. Tästä tuli ehdottomasti hyvälle mielelle!
Kiitos Mags ja Elisa, kun piditte heijastuksista. Olin vähän epävarma niistä.
VastaaPoistaKohta taas lähdetään saunomaan mökille, toivottavasti tyyntyy illaksi. Tänään en ole ulkona nokkaani näyttänyt, vaikka on niin kaunis ilma, en vain pysty näin kuumalla olemaan auringossa. Ilta on minun aikaani.
Lämpöistä viikonvaihdetta teille, ottakaahan kaikki ilo irti lämpöaallosta.
Kiitos Vikki.
VastaaPoistaMitä kesämpi tulee, sitä enempi kuvaan. Lopuksi satoja käsittelemättömiä kuvia odottaa tietokoneella.
Täytynee perustaa vielä yksi uusi kansio, jonka nimeksi tulee blogiin menevät kuvat, niin siitä iloisesta sekamelskasta jotain postattavaa saisi.
Veteen heijastuvan talon perustukset ovat keväisin vaarassa, kun veden pinta nousee. Talon ikkunasta voisikin onkia, niin lähellä se on rantaviivaa.
Keväällä veden heijastukset ovat ihan erilaisia kuin muulloin, olen pannut merkille. Varsinkin puiden rungot muodostavat jänniä heijastumia. Turhaan olet epävarma kuvistasi, kuikankin olet saanut mukaan kuvaan. Ja tuo viimeinen sammakoiden kuhertelukuva on mainio.
VastaaPoistaLohdullista lukea, että on muitakin, jotka eivät ehdi postailla kuviaan. Jotenkuten ehtii ennen ja jälkeen työpäivän jonkin kuvan räpsäistä, mutta siihen se puhti sitten illalla loppuukin...
Tosi upeita heijastuksia. Veden pintaa kannattaa pitää silmällä, tosi vaikuttavaa : )
VastaaPoistaIrma ja Taru, kiitokset teille. Juuri ja juuri ehdin nämä heijastukset kuvata eilen, nyt maisema oli jo vihertynyt ja heijastuksetkin sen myötä.
VastaaPoistaTänään oli vapaapäivä, mutta kuvia en montaakaan saanut. Aamulla nukuin univelkoja pois ja sitten olikin niin helteistä, etten mennyt pihalle ennenkuin illalla. Ihana päivä kuitenkin oli, päivässä luonto on herännyt toden teolla.
Kolmas kuva ylhäältä on jotenkin maaginen tai hypnotisoiva, tasainen rytmi varmaan aiheuttaa sen.
VastaaPoistaKiitos Pipsa. Tulee itselle Myös mieleen jokin satu tai taru, vähän pelottavaltakin näyttää, koska on niin vähän värejä ja tummaa paljon.
VastaaPoistaTänään ei olisi enää saanut tällaista kuvaa, hiirenkorvat olivat puissa ja maisema oli aika vihertävä.
Uskomattoman kaunista, todella ihanat kuvat ♥
VastaaPoistaKuin peiliä järven pinta todellakin, kuten sen sanoitkin.
Kuikkakin siellä jo palanneena, ihana ♥
Hauska kuva sammakoitten hääkuvasta ;D
Seijastiina, kiitos, eikö olisi ihanaa, jos olisi jo kevät♥ No, onhan talvellakin kuvattavaa.
VastaaPoistaKonnat kävivät aivan laiturin päässä esittäytymässä, uiminen oli kieltämättä vähän hankalaa:D