Makro ei harmikseni ollut mukana, mutta telelläkin sain välttäviä kuvia. Huomasin, etä molemmilla oli kalvo silmien päällä eli ne kai ovat pian luomassa nahkansa. Silmät olivat kauniin vaaleansiniset. En hennonut niitä kovin lähelle mennä, etteivät lähtisi karkuun, ne varmaan tarvitsevat paljon lämpöä. Tänään käväisin taas niitä ihailemassa, eivät vielä olleet luoneet nahkaansa.
Toisenkin iloisen yllätyksen koin, kun myöhemmin illalla huomasin hirven pellolla. Todella kaukana se oli ja valokaan ei kuvaamiseen oikein riittänyt. Laitan kuitenkin pari kuvaa hirvestäkin.
Samalla pellolla oli tänään peräti kolme jänistä, tietenkin pellon viimeisimmässä nurkassa, kaksi niistä oli vielä aika valkoisia. Kuvia en niin kaukaa viitsinyt yrittää. Pari närhikuvaa kuitenkin laitan, ne on otettu ikkunan läpi.
Tänään huomasin palokärjen tehneen ison kolon kuuseen, kuusi näyttää lahovikaiselta. Kai sieltä löytyi jotain herkkua, kun niin ison kolo oli tehty.
Lopuksi vielä mökkilaiturilta otettu räpsy todisteeksi, että jäät ovat vihdoin lähteneet. Kävimme jo saunomassa ja uimassa. Laskeskelin, että tätä saunomisnautintoa kestää ainakin viisi kuukautta eteenpäin, jippii.
Kyllä sulla on kamut, olet oikein käärmenainen. Moni ei varmaan ole noin haltioissaan kun käärmeen tapaa. Kiva kuitenkin seurata kesän mittaan mitä käärmeillesi kuuluu.
VastaaPoistaLaskit, että saunomis ja uinti kauti voisi kestää 5 kuukautta, sehän on melkein puoli vuotta, ei ollenkaan hullumpi asia.
Minäkin nautin saunasta, mutta uintitaitoa ei ole hankittuna syystä siitä, että lapsena tuli pahasti säikähdettyä harjoitellessa tätä hyödyllistä taitoa.
Ennen tosiaan kammoksuin käärmeitä, mutta kuvaamisen myötä olen tottunut niihin ja tunnen jonkinlaista viehtymystä niitä kohtaan.
VastaaPoistaNe lapsuudessa koetut säikähdykset jäävät juuri tiukimmin mieleen. Nykyään on myös aikuisille tarkoitettuja uimakouluja uimahalleissa. Vielä ei olisi myöhäistä opetella uimaan varsinkin, jos muuten pitäisi uimisesta (sanoo hän, joka ei koskaan uskaltanut mennä autokouluun).
Minäkään en kauheasti innostuisi kyistä, mutta noista muista varsinkin paljon! Hirvi on kyllä upea elukka, ehkä ihan hyvä bongatakin vähän kauempaa..
VastaaPoistaHienoja otoksia ja 5 kk uinti- ja saunareissut - nam!
Kiitos Elisa. Hirviemo saattaa puolustaa vasaansa eli on hyvä ihailla vain autosta tai kauempaa.
VastaaPoistaVoisihan ne uimisreissut venyttää 6 kuukauden pituisiksi, lokakuulla ei ole vielä jäitä, mutta on jo niin pimeää ja synkkää. Kerran kävimme jouluaattona mökillä saunassa, koska järvi ei ollut vielä silloinkaan kokonaan jäässä.
Voi jee! Kaksi kertaa olen kyykäärmeitä kohdannut 'läheltä'. En onneksi lamaantunut vaan poistuin vauhdilla paikalta, joten en tullut tietämään, että niillä on siniset silmät :-D
VastaaPoistaMags, oikeasti kyyllä on punaiset silmät, mutta nyt, kun ne vaihtavat nahkaansa, on tämä sininen tai ainakin siniseltä näyttävä kalvo silmien päällä. En ole tutkinut tarkemmin netistä, onko kalvo suojana, vai onko sekin osa nahkaa, joka irtoaa pois.
VastaaPoistaUpeita kuvia sinulla! Hirviä on hauska bongailla. Mekin asumme maalla ja kaupungista tullessa monesti ajamme iltasella metsäteitä, ihan vain sen takia että pääsee bongailemaan hirviä iltahämärissä. Melkein joka kerran näkyy metsän kuninkaita, eikä tietystikään ole koskaan kamera mukana. :)
VastaaPoistaLaitoin blogiini sinule tunnustuksen :)
VastaaPoistaKiitos Pirita ja Elina. Hirvet ovat kesäisin ykkösbongauskohde, mutta niitä on meilläpäin harvassa. Ehkä tänä kesänä onnistuu lähempi tutustuminen. Se on kyllä totta, että kamera on kotona, kun olisi hirviä maisemissa.
VastaaPoistaLaitoin tänne kommentin jo aikaisemmin illalla mutta jostain syystä se ei ole tullut perille.
VastaaPoistaSanoin vain että ihania nuo käärmeystävät, yritän olla reipas kun olet antanut sitä siedätyshoitoa käärmekammoa vastaan :)
Hirvi on upea ja ylväs eläin kaukaa katsottuna. Meillä mökin lähellä on kallio jossa tapaavat yöpyä, hiljaisuudessa kuuluu usein ääniä kun oksat rasahtelevat kavioitten alla.
Mukavia kevätpäiviä toivottelen!
Kiitos Vikki, tulet saamaan lisää siedätyshoitoa kesän mittaan:). Kun näitä kavereitä oikein kauan ja läheltä tuijottelee, niin ne alkavat näyttämään lähes ystävällisiltä.
VastaaPoistaSyksyisin on jännittävää kuunnella hirvien örähtelyä ja oksien katkeamisia. Osaan jonkin verran matkia hirven ääntä ja joskus on sarvipää tullut pellolle asti etsimään "kilpakosijaansa". Nykyään meilläpäin on hirviä vähemmän, enkä viime syksynä saanut yhtään vastausta.
Hauskaa, että bongasit kyy-ystävät kun niiden näkemistä jo aiemmin toivoit.
VastaaPoistaNoillahan on siniset aurinkolasit. :) Vähän niinkuin sillä rokkivariksella jonka jokin aika sitten näin. tosin varis ei tainnut olla nahanluontia suunnittelemassa sentään. :P
Onpa komia hirvi!
Uuvana, oli tosiaan iloinen kyy-yllätys. Nyt toivon, että näkisin, vaikuttaako nahanvaihto jotenkin kyiden väritykseen. Muistan sen rokkivariksen "aurinkolaseineen", oli aika reteen näköinen.
VastaaPoistaOnpa puhtaat ikkunat! Ei väliä, kuvaako ulkona vai sisältä. :)
VastaaPoistaHirvikuva ei näytä iltahämäristä yhtään kärsineen, terävää jälkeä.
Täällä laitakaupungilla ei näy muita eläimiä kun oravia ja rusakoita, sekä tavallisten tipujen lisäksi palokärkiä, tikkoja. Ketun olin näkevinäni viime viikonloppuna Tullisaaren nurmikolla, mutta bussin ikkunasta vilauksella nähtynä ei voi olla varma.
Kiitos Pipsa, mutta on ne ikkunat talven jäljiltä aika suttuiset, koskahan ehtisin/viitsisin niitä pestä:) Oravat ja rusakot ovat täällä niin arkoja, kaupungissa ne päästävät lähemmäs. Palokärki ja tikka olisivat mieluisia kuvattavia minulle, ovatko ne siellä yhtään kesympiä? Hauskaa viikonloppua!
VastaaPoistaen edes uskaltais kuvata kyytä noin läheltä :D onko sinulla näin upea kotimaisemat?? :)
VastaaPoistaElina, toi maisemakuva on mökiltä eli kesäkuukaudet saamme nauttia järvimaisemasta. Kotona on tasaista peltomaisemaa eli ei niin hienoa, mutta talvisin lumen peittämät pellot ovat kauniita.
VastaaPoistaVain kerran sain kuvattua yhden kantoa innokkaasti hajottavan pönön, oliko se palokärki,tiedä häntä. Eli eivät ne paljon poseeraa. Tikat takovat kävelyteiden varsilla katulamppuja, kuuluu tosi kauas se rummutus. Metallinkiiltoko niitä houkuttaa vai liekö se meteli vain reviirimerkki? Pari tikkaa sain kuvattua kotikuusen latvassa.
VastaaPoistaPipsa, meillä tikat takovat sähkötolppien suojuksia. Viime kesänä oli paljon tikkoja, mutta talven aikana ne ovat kadonneet. Mökillä on aina ollut katkenneessa koivussa tikanpesä, vaan eipä ole nyt. Palokärjen olen onneksi nähnyt joka ilta.
VastaaPoistaVoi jee, hirvihän siellä!
VastaaPoistaKyllä sinä olet onnen tyttö, että saat kuvata ja nähdä kaiken maailman elukoita ja käärmeitäkin vielä, nehän on komeita ♥
Onkohan minulla täällä yhtään sinun postausta enää kommentoimatta, sillä aikaa on niitä kiva katsella, kun odottelen uutta, sinun kuvasi ovat minulle niin läheisiä ja ihania, siksi tykkään täällä *purjata*..
Aivan ihania luonto postauksia!
Siejastiina, kiitos, mukava, kun jaksat katsella myös vanhoja postauksiani, samalla saan intsekin vähän katsella ja muistella niitä.
VastaaPoistaHirvi on meilläpäin suorastaan uhanalainen:DD, siin ainakin meidän pelloilla. Tämä oli ainukainen hirvi koko kesänä ja syksynä.
Käärmeistäkin toinen katosi, liekö luikerrellut kauemmas, ainakaan auton alle ei ole jäänyt.
Olen kyllä siitä asiasta onnellinen, että saan olla täällä luonnon keskellä kesät talvet.
Hauskaa illan jatkoa sinulle!