Yksityiskohdat ovat vähän kiinnostavampia ja innostuin kuvaamaan pienenpientä pihkatippaa ja kellertävää jäkälää.
keskiviikko 9. kesäkuuta 2010
Mökillä kuvattua
Olemme käyneet ahkerasti saunomassa mökillä. Vesi oli jo 21-asteista, mutta kylmeni sitten 13-asteiseksi, nyt onneksi on jo vähän lämpimämpää. Saunan lämmitessä on noin tunti aikaa kuvailla, on ollut ihanan tyyniä iltoja. Yritän laiturilta parhaani mukaan harjoitella maisemakuvausta. En ole siitä järin innostunut, ötökät ja lintuset pyörivät aina mielessä.
Yksityiskohdat ovat vähän kiinnostavampia ja innostuin kuvaamaan pienenpientä pihkatippaa ja kellertävää jäkälää.
Yksityiskohdat ovat vähän kiinnostavampia ja innostuin kuvaamaan pienenpientä pihkatippaa ja kellertävää jäkälää.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ihanan romanttisia kuvia. Saunan savut siellä hönkäilevät ja järven pinta uskomattoman tyyni. Oikein sauna paratiisi teillä siellä on.
VastaaPoistaKiitos Pehmyt piirto, olitpa nopea. Tässä juurikin toista postausta väsäsin ja huomasin, että kommenttisi.
VastaaPoistaSaunan savuista otan usein pari kuvaa, jos tuuli sopivasti sen kuljettaa järvelle.
Kyllähän saunaranta on kaunis vaikkakin karu. Aurinko paistaa iltakymmeneen ja hyttysiäkin on siten vähemmän.
Joka suomalaisen unelma, tyyni järvi ja rantasauna lempeällä kesäsäällä. Kiitos kuvista!
VastaaPoistaMaisemakuvissa ehkä vaikeinta on juuri se, että mitenkään sitä KAIKKEA kauneutta ei saa näkyviin. Tai voi saada kuvaan, mutta se ei näytä oikeasti samalta kuin luonnossa ;) Joka tapauksessa sinä onnistuit hienosti, ihanat maisemat!
VastaaPoistaKiitos Pipsa ja Elisa. Kuviin ei saa läheskään kaikkia sävyjä ja auringon vivahteita. Vihreä väri tuntuu ainakin minulla olevan se kompastuskivi, enkä saa kuvankäsittelylläkään sitä oikeaksi.
VastaaPoistaKuvat ovatkin minulle rakkaita muistoja ja tunnelmia. Talven pimeydessä saa pienen palan aurinkoa selatessaan niitä.
Sama ongelma täällä. Pikkumaailma kiehtoo ja vetää puoleensa, vaikka pitäisi osata välillä nähdä kokonaisuus. Mutta sinulla on kyllä maisemakuvauskin hanskassa. Kaunista luonnonkuvausta hienossa paikassa.
VastaaPoistaIrma, kiitos. Kiva sana, tuo "pikkumaailma" meinaan. Olisipa kivaa, jos voisi pienentää itsensä kymmensenttiseksi ja lähteä seikkailemaan ruohonjuuritasolle.
VastaaPoistaMaisemakuvauksen vähäisyyteen on myös syynä silkka laiskuus; jos on makro kiinni kamerassa, en viitsi vaihtaa laajakulmaa. Maisemavaihtoehdot ovat myös vähissä, melkeimpä kuvaan näitä samoja mökkimaisemia vuodesta toiseen. Joskus harvoin houkuttelen mieheni kuskiksi.
Upeita maisemia! Kauhee iten paljon on jäänyt kuvia kattelematta kun kone on ollut huollossa! onneks sain sen nyt takaisin.... :D
VastaaPoistaKiitos Elina ja kiva että sai koneesi takaisin. Minä olen tämän bloggaamisen myötä tullut vähän nettiriippuvaiseksi. Saa nähdä kuinka kesälomalla käy, kun mökillä ei ole nettiyhteyttä...?
VastaaPoistaMonta monta kaunista kuvaa.
VastaaPoistaTuo kuva männynrungosta ja usvasta kosketti jotenkin eniten vaikka oli niin monta kaunista kesäisempää kuvaakin, tykkään siitä tunnelmasta.
Vikki, pitää tunnustaa, että usva oli savua saunan lämmityksestä, mutta näyttää erehdyttävästi usvalta. Kiitos Vikki.
VastaaPoistaHenkeä salpaavan kauniit maisemat.. ihme sanonta tämäkin..hm..
VastaaPoistaMutta upeat on maisemat, tyyni järvi kuvastaa kaiken niin kauniina ♥
Koivu, riippakoivu ja kaikki kuvat kesäiset lempeän ihanat :)
Ollapa taas kesä, niin kauan vielä aikaa, mutta jos se oliskin aina, emme ehken osais sitä näin arvostaa :)
Seijastiina, kovasti ikävöin mökkiä ja kesääkin, jotenkin tuntuu, että talvi on kohtuuttoman pitkä, onneksi pimeä aikaa alkaa maaliskuulla helpottamaan. Vuodenaikojen vaihtelut ovat silti rikkaus, meillä on neljä ihanaa vuodenaikaa.
VastaaPoistaKiitos Seijastiina ja hyvää marraskuun jatkoa!