Viime viikonloppuna käväisimme lomasella Parkkuussa Hannun tuvalla. Kuvia tuli jonkin verran, niitä olen vasta tänään ehtinyt perata ja käsitellä. Kurun kohdalla näimme kauniin pienen kosken, josta nappasin pari kuvaa.
Parkkuussa on vehmaita maisemia ja metsät täynnä kieloja ja valkovuokkoja. Sää oli aika tuulista ja satelikin välillä, joten ei niin paljoa tullut kuvattua kuin olin suunnitellut. Maisemat olivat kuitenkin kauniita, iltaisin ihailimme vastarannan komeata metsikköä.
Kurjenpolvet kukkivat parhaillaan, niitä oli monensävyisiä, melkein valkoisiakin. Ötökät olivat hakusassa viileän sään takia, mutta jotain sentään löysin. Mukava ja rentouttava viikonloppu oli säästä huolimatta.
Laitan kaikki kuvat (niitä on paljon) vain jonoon, en edelleenkään ole keksinyt, mitenkä kuvien alle saisin tekstiä. Olisi kiva laittaa jokin kommentti kuvan alle.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Hienot maisemat ja nauratti tuo 'ötököiden vähyys' -kommentti. Vain kuvien ottaja ajattele noin, yleensähän suomen kesästä ei juuri ötököitä puutu ;) Hauska oli tuo toukan asento tuossa lehdellä ja aika hieno kullanvärinen öttiäinen siellä oli myös.
VastaaPoistaMulla bloggerissa pääsee kuvan alle kirjoittamaan kun klikkaa kuvan siirron jälkeen siihen kuvan alle ja sen jälkeen klikkaa vielä toisen kerran uudestaan. Ilmeisesti riippuu kuitenkin siitä, miten kuvia siirtää tuonne postaukseen.
Lupiinin? lehti on hieno. Siihen jää vesipisarakin oleilemaan. Ja mittarimato, joka ei taida kuitenkaan olla mittarimato ja juhlapuvussa oleva kirjava koppis. Kuten huomaat, en oikein tunnista maan matosia ja muita : ) Kuvista nautin kuitenkin ja ne puhuvat puolestaan.
VastaaPoistaSamaa lupiinin lehteä minäkin ihastelin :-)
VastaaPoistaJa kaikki önki-mönkiäiset on taas aivan hurmaavia!!
(Kuvien väliin tekstin kyllä saa aivan helposti bloggerissa... mistähän sulla kiikastaa? Viet vaan kursorin kuvien väliin siellä tekstin muokkauksessa, ota vaikka html-puoli avuksi jos ei muuten onnistu.)
Hienot kuvat! Pidin itsekin erityisesti tuosta lupiinin lehdestä.
VastaaPoistaElisa: Kiitos, Hyttysista, hirvikärpäsistä ja amppareista en niin välittäisi, mutta muut lentäväiset ja karvajalat ovat tervetulleita poseeraamaan kameralleni:D
VastaaPoistaKiitos neuvosta, yritän vielä kuvatekstiä. Älkäähän sitten ihmetelkö, jos välillä on postaus, välillä se häipyy ja taas putkahtaa, teen silloin koepostausta:)
Mayo: Kiitos, lupiininlehtikuvaa ottaessani en oikeastaan ajatellut mitään erityistä, kunhan vian nappasin kuvan. Kotona sitten huomasin, että kuva on jotenkin jännän näköinen. Minäkään en tunnista koppista, mutta voisin etsiä hyönteisfoorumilta nimen joskus.
Mags: Kiitos. Kiva sana: önki-mönkiäiset. Jossain kuvagalleriassa oli hyönteiset nimetty "pöppiäsiksi", aika huvittava nimi sekin.
Kokeilenpa vielä laittaa kuvien väliin teksiä, taidan tehdä kokeilun johonkin tammikuun postaukseen, niin siitä ei ole haittaa. Html-puoli on aivan vieras minulle, mutta nörtit töissä voisivat siinä auttaa, kiitos neuvoista.
Gaia: Kiitos ja tervetuloa seurailemaan luonnon tapahtumia. Taidan kuvailla enemmänkin lupiinin lehtiä, kun ne vielä ovat tuoreita ja hyvänvärisiä.
Muistanko nyt oikein, Parkkuu on siellä Kurusta Ylöjärvelle päin(?).
VastaaPoistaKauniita vehmaita kesämaisemia siellä. Nuo valkoiset kurjenpolvet ovat upeita. joskus olen vähän samanalisia itsekin nähnyt, silloin mietin että olivatko vain jotenkin haalistueita vai syntyjäänkin sellaisia.
Muistan lukeneeni, että sinipunaisilla kasveilla olisi harvemmin valkokukkaisia muotoja. Kerran olen löytänyt täysin valkoisia huopaohdakkeita ja kysyin silloi asiaa yhdeltä botanistilta. Hän oli sitä mieltä että aika harvinaisia ja ehdotti ilmoittamaan kasvupaikan kasvimuseolle.
Ja taas olet bongannut vaikka mitä öttiäisiä, hienoja pikkuisia ruohossa mönkijöitä aina huomaatkin. :)
Uuvana, muistat aivan oikein Parkkuun sijainnin.
VastaaPoistaValkoinen huopaohdake on varmaan harvinainen, en ole koskaan tavannut. Parina kesänä mökkitien varressa kukki aivan vitivalkoinen maitohorsma, otimme siemenhaituviakin ja viemme mökille, mutta ei mitään kasvanut. Nyttemmin horsma on häipynyt, se on harmi, oli niin kaunis, saatoin ottaa kuvankin siitä, mutta se täytynee etsiä cd-levyiltä. Valkoisen harakankellon ja melkein valkoisen sinivuokon olen myös nähnyt.
Öttiäiset taitavat olla pääosassa tänäkin kesänä tässä ihanassa luonnonnäytelmassä.
Hei, vielä sen verran siitä html-puolesta, josta minä varsinaisesti mitään ymmärrä... Sen kun avaa, niin näkee missä edellisen kuvan koodi loppuu ja seuraavan alkaa, niin sinne saa sen kursorin paikalleen. Oon kyllä selittäjänä mailman huonoin, joten toivon että saat irl-apuja ;-D
VastaaPoistaKiitos Mags, kokeilen sitä sitten , jos en muuten saa onnistumaan. Te olette mukavia ja avuliaita, kun neuvotte. Seuraavaan postaukseen yritän saada tekstiä. Kiitos avusta:)
VastaaPoistaMahtava kukka- ja ötökkäkavalkadi! Ja hienot on maisemat. Kurjenpolvia on tosiaan sävyiltään monenlaisia, kaikki tasapuolisesti kauniita. Niin kuin ötökätkin.
VastaaPoistaValitse nyt näistä sitten suosikkia, kuten on tapana :)
VastaaPoistaTuo "riihenseinä" on niin perisuomalainen, että se viehättää ilman muuta.
Taitovoimistelijamato on myöskin ihanan hurmaava otus.
Ja tämä hienoimpaan kirjailtuun frakkiinsa pukeutunut kuoriaisherra.
Valitsen tällä kertaa nämä kolme.
Kiitos taas kaikesta kauniista silmänruoasta.
Irma: Kiitos, kuvat eivät tee oikeutta maisemille. Jos olisin viitsinyt ängetä veneeseen, olisin saanut parempia kuvakulmia.
VastaaPoistaVikki: Kiitos, mukavahan näitä kuvia on laittaa näytille, ei niitä kukaan muuten näe. Kotiväki on jo vähän kyllästynyt olemaan yleisönä, heitä eivät ötökät liiemmin kiinnosta.
Aurinkoinen ja rentoa oloa välittävä postaus. Tuli ihan kesäfiilis. Kaikki kuvat kivoja, mutta suosikeiksi nousivat, koivut jotka heijastuvat vedestä, avautuva nuppu, lupiinin lehti ja keltainen kukka, onko niittyleinikki?
VastaaPoistaKiitos Kaarnikka, oli liikaakin kuvia, joskus vähän innostun. Keltainen kukka on niittyleinikki, siinä on vähän liian tumma tausta, joskus leikin kuvankäsittelyohjelmalla.
VastaaPoistaOnneksi pääsemme vielä elokuussa nauttimaan Parkkuun maisemista pariksi päivää.
Voi miten taas oli kiva katsella täällä, oletko ihan ammatiltasi luontokuvaaja Manteli?
VastaaPoistaTaidokkaat kuvat, täydelliset osumat, tuo mato *koukussa* viehätti kovasti, ja muutkin tietty.
Ihana on kesä, miten monta mönkijää luontoommme mahtuukin ♥
Seijastiina, ammattini on kaukana luovuudesta eli olen ostoreskontranhoitaja, palkkojakin vähän laskeskelen, kunnalla on pienet palkat mutta ah, niin pitkät vuosilomat ja mukavat työkaverit.
VastaaPoistaJos lapsuudessani olisi ollut digikameroita, luulen, että olisin halunnut luontokuvaajaksi:) Kesään on niin pitkä aika, ettei sitä voi uskoa todeksi, mutta siellä ne pikkuruiset öttiäiset nukkuvat lumen alla.
Kiitos Seijastiina!