torstai 26. elokuuta 2010

Kiitos, ihanat blogiystäväni


Tällaisen ihanan tunnustuksen sain Elisalta ja Mayolta, olen siitä erittäin onnellinen ja ylpeä. Tämä pitäisi jakaa eteenpäin seitsemälle bloginpitäjälle, mutta kun olen niin päättämätön. Te kaikki olette niin kultaisia. Kauniit kuvanne ja iloiset, kiinnostavat tekstinne ovat piristäneet ja innostaneet minua jo monen kuukauden ajan. Te kaikki olette ansainneet tunnustuksen, joten olkaapa hyvät ja kopioikaa tunnustus omiin blogeihinne. Samalla pitäisi kertoa seitsemän asiaa itsestään:

1. Rakastan luontoa, sen eläimiä, kasveja, värejä, aaltojen kuohuja , tuulen huminaa, rosoisia kallioita
2. Laiskottelu ja kiireettömyys ovat mieleeni.
3. Olen kotikissa, vain äärimmäisen pakon edessä lähden kyläilemään.
4. Olen koukussa valokuvaamiseen.
5. Ruoanlaitto on välttämätön paha:(
6. Bloggaaminen on kivaa♥, sen ansiosta erakoitumisasteeni on lieventynyt puolierakosta neljäsosaerakoksi.
7. Pidän klassisesta musiikista, tunnustan kuuntelevani sitä työtä tehdessäni melkein aina, se auttaa keskittymään.

Joko tuli seitsemän, olisi ollut vielä lisääkin;)

5 kommenttia:

  1. Kohdat 3 ja 5 sopivat minuunkin erinomaisen hyvin : )ja voisin allekirjoittaa muutkin asiat : )

    VastaaPoista
  2. Lisää samiksii, olen myöskin erakoitunut, onneksi on nuo siskot niin en ole ihan pöpeliköitynyt.

    VastaaPoista
  3. Mayo, Niinhän se on, joku tykkää ruoanlaitosta, joku taas jostain muusta. Kyllä silti kotiruokaa teen melkein joka päivä, mutta aikaa siihen ei saa kulua puolta tuntia enempää. Ja kotona on niin kivaa, voi laittaa punaisen sukan toiseen, mustan toiseen jalkaan, paitakin on joskus nurin päin, peiliin ei tarvitse (eikä uskalla) katsoa:D

    Valorun valakiat, mietin aina, missä kohtaa erakoitumiseni alkoi. Nuorempana tykkäsin käydä kylässä ja kutsua vieraita. Sinulla on ihanat siskot, mutta minulla ei ole siskoja. Äitini on sitten ollut siskonkorvike, joskus meitä on luultu siskoksiksi. Ilman työssäkäyntiä varmaan olisinkin jo erakoitunut, mutta joka aamu on pakko tsempata ja lähteä kodin ulkopuolelle. Stemppiä sinulle!

    VastaaPoista
  4. Löysin itseäni myös paljon ,ihan huvikseni vertailin Manteli, ruuanlaitto ei oikein kivaa, mutta leipominen menee :)

    Luonto voittaa kaiken ♥

    VastaaPoista
  5. Seijastiina, niinhän se on, että luonnosta ammennamme suurimman osan voimistamme. Työpaikalla pelkän sinitaivaan näkeminenkin piristää.

    VastaaPoista