Joskus tekee mieli vähän hullutella kuvilla, kuvankäsittelyohjelmassa olisi vaikka minkälaisia mahdollisuuksia, mutta enpä ole paljoa ehtinyt opettelemaan. Täytyy tunnustaa, että en osaa edes yhdistää kahta kuvaa toisiinsa, tasoista ei ole hajuakaan. Hankin kirjankin, mutta luetun ymmärtäminen tuottaa vaikeuksia. Lassoa, taikasauvaa ja eri efektejä on kuitenkin helppo käyttää.
Nämä eivät nyt luontokuvia ole, mutta välillä vähän muutakin.
Tuulen heiluttamat
Kangasperhonen
Vieras ulkoavaruudesta?
Neonkoppis
Leppis
Pullea punainen
Pikkasen heilahtanut:)
Silta yli synkän virran
Ohi meni
Näistä lähtee ääntä
Rumpalipoikani
Kitaran lumoissa
Makeita saundeja
Komeaääninen solisti
Loppukevennykseksi kollaasiharjoitelma lemmikeistämme♥
Keikkakuvat otettu Virtolaisen Oliver-nimisen bändin keikolta, pojat soittavat hyvää musaa, netistä löytyy videoita, fanisivut ym.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Onpa hieno sarja, oletpa saanut kaikenmoisia aikaiseksi!
VastaaPoistaEnsimmäinen ruoho-kuva ja nuo mustavalkomaailmassa tarpovat loisteliaat pikku mökiiset ovat heti suosikkejani.
Minun on myös pitänyt jo pitkään yrittää opetella jotain kuvankäsittelyä, mutta aina se jää, en kerkiä aloittamaan. Joskus säästelen jotain muuten huonoja kuvia pohjiksi, kun tulee mieleen että tästä voisi tehdä jotain jotenkin, mutta sinne ne vain kertyvät ja hautautuvat kovalevylle... Joskus ehkä?
Käydäänpä Oliverin sivuilla kuuntelemassa, kiitos vinkistä.
Uuvava, kiitos, pari kertaa vuodessa innostun leikkimään, mutta siihen se jääkin.
VastaaPoistaMinäkin olen säästänyt sellaisia kuvia, jotka olisivat mieluisia, mutta jotenkin epäonnistuneita. Niistä voi aina jonkun pelastaa "huonontamalla" sitä vielä lisää. Varsinkin nämä keikkakuvat ovat usein heilahtaneita, niistä sitten teen kohinaisia ja vaihtelen värejä. Vähän onnistuneempia keikkakuvia latasin Oliverin facebook-sivulle.
Mulla vähän luetun ymmärtäminen tuottaa hankaluuksia.
VastaaPoistaKauniit kuvat ja luontokuviahan nuo on suurimmalta osin kyllä.
Erityisesti pidin tuosta,tälläkertaa :ohi meni.
Mukavasti sinä tarinoit kuvien ohessa, kiva lukeakin :)
Minullakin on noita kuvankäsittelyohjelmia, mutta vie aikaa opetella sitä vähästäkään, niin aina se jää sitten se opettelu.
Kivat soittajapojat.
Mukava kollaasi ihanista rakkaista lemmikeistä ♥
Hienoja kuvia! Ötökät ja silta yli synkän virran saivat minussa aikaan ihastuneen huokauksen.
VastaaPoistaSeijastiina, kiitos, Onneksi en ole kovin innostunut näistä manipuloiduista kuvista, koska sitten olisin vieläkin enemmän koneella. Kurssi olisi yksi ratkaisu, täällä ehkä toteutuu kuvankäsittelykurssi kansalaisopiston puitteissa, jos riittävä määrä ilmoittautuu.
VastaaPoistaSoittajapojat ovat jo kolmikymppisiä mukavia ja kohteliaita herrasmiehiä, soitto sujuu, ihan mukavaa musiikkia, sanoitukset sujuvia. Rumpalipoika on minun toiseksi vanhin lapseni.
Ensimmäinen kollaasini tuli vähän sekavaksi, laitoin liikaa kuvia, seuraavalla kertaa vähän vähemmän.
Kiki, Kiitos, talvella taidan käydä kuvaamassa siltaa uudelleen, olisi hienoa, jos saisi sellaisen sumuisen pakkaskuvan.
Mulla kuvankäsittely ohjelma on lähinnä kuvan rajailuu tai pienentämistä varten. Eipä oikeestaan muuta tule tehyksi. Kait pitäs joskus ottaa aikaa ja kokeilla osaako muuta tehä. Noi sun kuvat on kaikki kivoja katottavia :)
VastaaPoistaNyt onkin vähän erimakuista Mantelia :)
VastaaPoistaOsaan vain ihan näitä perusjuttuja rajata, tarkentaa jne.
Ihan hauskoja kokeiluja, kangasperhosesta taidan tykätä eniten eniten, ihanat sävyt.
Ja kyllähän tytöt aina soittajapojista tykkää, pitänee käydä kuuntelemassa.
Joskus on kiva leikkiä. Photoshopissa on vaikka mitä suodinta ja säätöä, vain mielikuvitus on rajana.
VastaaPoistaMinullakin on soittajapoika, keikkailee ja opiskelee samalla alaa. Käynpä katsomassa Oliverin sivuja minäkin.
Ihania kuvia! Tuo kuvankäsittely on kyllä hyvä taito, ehkä minäkin sitä vielä opettelen ;)
VastaaPoistaNämä ovat ihania, oikein kiehtovia. Silta yli synkän virran on lempparini. Lemmikkikollaasi ihana, suloisia ovat he.
VastaaPoistaOman onnen seppä, oliskin ihanaa, kun pääsisi rajailulla ja pienentämisellä. Meikäläinen ei osaa lopettaa, pitää nyppiä ja säätää, kääntää ja vääntää:D Kokeilemalla olen useimmat säädöt löytänyt, Ahaa-elämyksien ihanaa polkua tässä tallustellaan.
VastaaPoistaKiitos, Oman onnen seppä!
Vikki, onhan näitä hulluttelukuvia enemmänkin, ne on sellaisia harjoituksia, pitäisi tosiaan päästä kurssille, että pikkaisen oppisi lisää.
Soittajapojat tekevätkin parhaillaan uutta levyä, kehuivat sitä paremmaksi kuin aikaisempaa. Kiitos Vikki.
Irma, minulla on vain se riisuttu malli eli Elements, mutta siinäkin on ihan tarpeeksi kaikkea. Opiskelua ja keikkailua jaksaa vielä nuorena, hienoa, kun saa toivomaansa alaa opiskella.
Minun poikani pyrki pari kertaa alan koulutuksiin, mutta jäi aina varasijoille, vieläkin harmittaa. Nyt elämä on taiteilemista ansiotyön, keikkailun ja perheen välillä.
Elisa, en tiedä vielä juuri mitään kuvankäsittelystä, mutta joka syksy päätän että ensi talvena...sitten onkin jo yllättäin kevättalvi eikä ehdi tietokoneella istua. Oikeastaan olisi parasta, jos osaisi ottaa niin hyviä kuvia, että niitä ei tarvitsisi juurikaan käsitellä.
Kiitos Elisa!
Valokin värsyjä, kiitos, silta on luonnossa tosi kaunis, se on vaan sen verran kaukana, että sinne ei viitsi kovin usein lähteä. Haluaisin ottaa siitä kuvia talvella ja kuutamossa.
VastaaPoistaLemmikkikollaasin tein tyttärelleni koemielessä, varmaan tulee tehtyä vielä lisääkin.
Mönkijät on ihanoita, maisemat hienosti käsitelty. Ihailevia huokauksia täältä :-D
VastaaPoistaSuosikki kaikista tuo heilahtanut.
Pullea punainen, heilahtanut metsä ja silta ovat kovasti mieeleeni.
VastaaPoistaSinulla on kaksi ihanaa pehmoista kaulapuuhkaa kotona!
Hauskoja leikkejä oletkin harrastanut ja hienoja tuloksia aikaan saanut. Leikki piristää ja samalla oppii uusia taitoja. Itselläkin tulee leikittyä, kun tuntuu ettei mitään kuvattavaa löydy ja takki on tyhjä.
VastaaPoistaMags, kiitos, heilahtanut on kuvattu vuosia sitten auton ikkunasta, valoa oli vähän ja mies istua tössäytti autoon samalla kun nappasin kuvan. Nauratti kun katselin kuvaa, mutta sitten lisäilin vähän värejä sun muuta, enkä sitten hennonutkaan laittaa kuvaa roskikseen.
VastaaPoistaPipsa, kiitos, metsäkuvan tarinan kerroinkin jo Magsille. Kaulapuuhkat ovatkin niin pitkiä pötköjä, että hyvin kaulan ympärille mahtuvat:D
Pehmyt piirto, kiitos, joskus leikkiessä löytää tosi tarpeellisen toiminnon. Nyt voisikin kartuttaa näiden epäonnisten kuvien kansiota, kun on niin hämärää. Takuuvarmasti saa heilahtaneita kuvia:)
I like your blog, is interesting.
VastaaPoistaLeovi, thank you, your photos are very nice too.
VastaaPoistaMustavalkoiset kuvat värillisillä ötököillä ovat todella hienon näköisiä, ötökät tulevat hyvin esiin. Ei voi kun ihmetellä, että jotkut osaa.
VastaaPoistaJos joskus onnistun yhtä hyvin, olisin onnenpekka.
Blogisi aloituskuva saaresta on myös aivan mykistävä...:)
Millä makrolla/makroilla kuvaat?
Tarja, kiitos, lasi on vanha Canon 100 mm f 2,8 usm ilman kuvanvakaajaa, hyvin on silti palvellut, enkä varmaan parempaakaan tule saamaan. Jalustalla kannattaa ainakin liikumattomia kohteita kuvailla, käsi on vanhemmiten alkanut heilumaan enemmän:)
VastaaPoista