Hiippailen tähän lähemmäksi, siemenet näyttävät kyllä herkullisilta.
Katsokaapas, kuinka siemen kuoritaan, ensin tukeva ote keskeltä, sitten vähän aikaa pyöritellään.
Kas näin, eihän se ollut vaikeaa.
Olipas namia!
Enkös olekin sievä♥
torstai 28. lokakuuta 2010
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Mistäs arvasit että tätä postausta täällä odottelin :D
VastaaPoistaKyllä näyttää auringonkukkaöljy tehneen hyvää päälaen höyhenpeitteelle kun kiiltää niin upeasti.
Ihana kuvasarja lempilinnustani.
Aivan mahdottoman nätti! Ja harvinainen näky.
VastaaPoistaVikki, Punatulkku ansaitsi aivan oman postauksen, onneksi sain tarpeeksi kuvia. Muut tulkkuset eivät uskaltaneet tulla kuvattavaksi, vain tämä yksi söpöliini. Kiitos Vikki ja hyvää viikonvaihdetta!
VastaaPoistaKatriina, tämä olikin arvonsa tunteva herra, osasi oikein diivailla. Ehkä kymmenkunta punatulkkua odotteli puidenoksilla, vähemmän kuin viime vuonna.
On se, on se sievä ♥
VastaaPoistaKaunis punainen väri ja kivasti valo käy ja heijastaa kuviisi.
Ihania nämä lintupostaukset, oikein kivaa, että saan sinulla näitä aina ihailla!
Missä lie tyttöystävä odottelemassa tuolla kauniilla linnulla?
Iloinen punatulkku piristvä postaus, kiitos Manteli!
Seijastiina, tämän komean punatulkkuherran tyttöystävä vartoili
VastaaPoistakoivussa muiden tulkkusten kanssa, kunnes meidän treffimme päättyivät. Saatuani kuvat tulkkusesta hipsin vähin äänin pois ja muutkin punapaidat pääsivät ruokailemaan.
Kiitos Seijastiina♥
Hienoja kuvia kertakaikkiaan, olin ihan mykistynyt, näitä ei kännykällä otetakaan tai sitten sulla on pikseleitä vähän enemmän?
VastaaPoistaPunatulkkupariskunta majailee minunkin pihallani.. On sulla aina upeat kuvat, nautinto katsella..
VastaaPoistaHän on poseerannut oikein.. Varsinkin tuossa viimeisessä kuvassa :)
VastaaPoistaVoi ihanaa ja kaunista punatulkkua. Minä en ihan rehellisesti sanoen edes muista, että milloin olisin viimeksi nähnyt punatulkun!
VastaaPoistaMeillähän kävi viime talvena niin, ettei pihalla näkynyt linnun lintua, vaikka olin laittanut ruokintapisteen odottelemaan. Oli todi harmi, olisin niin mielelläni katsellut ruokailevia lintuja.
Vanhempieni pihassa käy aika paljonkin punatulkkuja. Aikoinaan lapsena niihin ehti jo kyllästyä kun niitä parveili niin paljon siellä, mutta nykyään kun en näe, niin ihan on ikävä! :)
Mustaleski, vaatimattomalla järkkärillä (Canon EOS 500D) kuvailen. Kiva, kun kävit katselemassa kuviani ja tervetuloa uudelleen.
VastaaPoistaKiitos, Mustaleski.
Ulleriina, kiitos, punatulkut ovat väripilkkuja talven keskellä.
Kati, kiva oli tehdä tuttavuutta näin läheltä punatulkkuherran kanssa, yleensä ne ovat niin arkoja.
Marika, jospa tänä talvena punatulkut tulisivat vierailulle, ei niitä ole meilläkään ole joka vuosi. Ennenaikaan punatulkkuja oli paljon enemmän.
Taitaa olla jokin alfauros, jolla oli paineita todistella urheuttaan omille porukoilleen. Tai no, jalosti varmisti, että ei tässä mitään hätää.
VastaaPoistaKomea lintu se on.
Pakko tulla vielä ihailemaan näitä punatulkkujakin, ovat niin kauniita ♥
VastaaPoistaKirkkaat selkeät värit ja kuvat, ihanat!
Minäkin näin tänään palokärjen lentävän tien yli tuolla ajellessa, ja närhen, kumpa oliskin kamera yhtä nopea kuin silmä, mutta ne meni menojaan ennenkuin kamera oli valmiina... ei se mitään, mutta on näitä ilo katsella sinun kuviasi, ja edelleen vaan haaveilla itse ♥
Seijastiina, kiitos vaan toistamiseen. Tänään on sadellut koko päivän ja eilenkin oli harmaata. Tämä oli ensimmäinen viikonloppu, kun en saanut yhtään kuvaa enkä pihallakaan käynyt kuin linnuille siemeniä viemässä. Siemeniä viedessäni koin kuitenkin onnellisen tuokion, kun pikkuruinen kuusitiainen tuli rohkeasti ottamaan siemen sangosta, jota kannattelin aivan ylhäällä. Silmät ihan kostuivat, kun katselin luottavaista pikku lintusta noin kolmenkymmenen senttimetrin päästä. Muutkin linnut olivat rohkeita ja tulivat lähelle.
VastaaPoistaKamera ei useinkaan ole valmiina kun jotain tapahtuu, tilanne on niin äkkiä ohi. Usein mökille ajellessamme pidän kameraa laukaisuvalmiina, joitakin lintukuvia olen saanutkin tällä tavalla otettua.
Iloista marraskuun alkua sinulle!
Komea on hän ja pulskassa kunnossa. Mainiot kuvat. Punatulkkuja käy minullakin syömässä päivittäin, kivasti viheltelevät.
VastaaPoistaIrma, punatulkuilla on hentoinen vihellys, vaikka ovatkin niin kookkaita. Kiva taas nähdä heitä, kesäisin piilottelevat metsissä.
VastaaPoistaKiitos Irma!
Juuri viikonloppuna seurailin, kun punatulkut mutustelivat vaahteransiemeniä. Ovat kyllä taitavia pyörittelemään siemenlehdykän nokassaan ja kuorimaan sieltö herkkupalan esiin, kätevästi käy kun sen osaa.
VastaaPoistaKomeast tämä herra sinulle on poseerannut, kauniissa valossakin vielä.
Uuvana, ovat he taitavia, en usko, että ihminen selviäisi samasta askareesta:) Iltapäivän aurinko sopii ruokintapaikalle, talviaikaan siirtyminen antaa mahdollisuuden enää viikonloppukuvauksiin, harmitus. Kiitos Uuvana!
VastaaPoistaKuinka kaunis! Olet saanut valtavan hyvät kuvat. Toinen kuva ylhäältä, niin ihana. Punarintainen lintu sinistä taivasta vasten oijoi!
VastaaPoistaValokin värsyjä, kiitos, punatulkut ovat pulleita ja kuvauksellisia, tänäänkin heitä katselin ikkunan läpi, mutten tarjennut mennä kuvaamaan.
VastaaPoista